Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!
Tälle sivulle olen koonnut nuottien opettelemiseen liittyvät perusasiat. Nuottien lukeminen ei loppujen lopuksi ole kovin paljon vaikeampaa kuin kirjaintenkaan! Kaikkia poikkeuksia, yksityiskohtia ja teoriaa en käy läpi, ettei aloitteleva pianisti heti hukkuisi informaatiotulvaan. Näillä ohjeilla pääset nuottien lukemisessa kuitenkin hyvään alkuun. Lue myös muutkin pianoblogin kirjoitukseni!
Valkoiset koskettimet
Nuotit kirjoitetaan viisiriviselle nuottiviivastolle, jonka alussa on nuottiavain. Nuottiavain tarvitaan, jotta voitaisiin tietää, mitä sävelkorkeutta nuotit osoittavat. Pianistin tulee osata lukea nuotteja kahdelta erilaiselta nuottiavaimelta. Oikean käden nuotit merkitään ylemmälle viivastolle ja vasemman alemmalle. Kun pianisti lukee nuotteja, hänen katseensa lukee siis kahta riviä yhtä aikaa. Ensimmäiseksi kannattaa opetella tunnistamaan nuotit g-avaimelta, jolle kirjoitetaan tavallisesti oikean käden soittamat sävelet. Kun g-avain on suurin piirtein hallussa, pianisti pystyy muun muassa lukemaan melodioita useista tutuista laulukirjoista. F-avainta puolestaan tarvitaan etenkin klassisen musiikin opinnoissa.
Keski-c
Kaikkien mahdollisten nuottien joukosta ensimmäiseksi voi opetella tunnistamaan esimerkiksi ”keski-c:n”, joka näyttää g-avaimelle kirjoitettuna tältä:
Keski-c on kirjoitettu ala-apuviivalle, eli lyhyelle viivalle nuottiviivaston alla. Ala-ja yläapuviivoja tarvitaan merkitsemään nuotteja, jotka eivät mahdu viivastoille.
Keski-c ei valitettavasti löydy täsmälleen pianon koskettimiston keskikohdasta, vaikka lukijan looginen mieli saattoikin sitä odottaa. Tunnepitoisella musiikkialalla pienet epäloogisuudet kuitenkin kuuluvat asiaan (leikki leikkinä!). Keski-c on joka tapauksessa pianon viidestäkymmenestä kahdesta valkoisesta koskettimesta 24. vasemmalta lukien (mustista koskettimista kerron myöhemmin lisää; ne ovat asia erikseen). Seuraava kuva näyttää keski-c:n sijainnin tarkalleen:
Pianossa on seitsemän juurisäveltä – nämä viittaavat siis valkoisiin koskettimiin – jotka toistuvat eri korkeuksilta. Sävelnimien nouseva asteittainen järjestys on c d e f g a h.
Keski-c on näin ollen vain yksi pianon monista c-sävelistä. Jotta samannimiset sävelet voitaisiin erottaa toisistaan, on niille kehitelty tarkka nimeämisjärjestelmä. Se on havainnollistettu seuraavassa kuvassa, joka kattaa suurimman osan pianon koskettimistolla tuotettavista sävelistä:
Keski-c on varsinaiselta nimeltään yksiviivainen c, ja sitä seuraavat sävelet ovat siis yksiviivainen d, yksiviivainen e, yksiviivainen f ja niin edelleen, kunnes saavutaan seuraavaan c:hen, josta alkaa kaksiviivaisten perhe. Keski-c:n vasemmalla puolella sijaitsevia säveliä kutsutaan pieniksi, ja näitäkin alempana sijaitsevat suuret sävelet. Kaikkein korkeimmat sävelet, joita kuvassa ei näy, ovat nimiltään neliviivaisia ja viisiviivaisia, kun taas pianon matalimmat sävelet saavat subkontra-etuliitteen. Kannattaa panna merkille, että nuotteja kirjoitetaan nuottiviivastolla joko viivojen väleihin tai päälle.
F-avaimella keski-c näyttää puolestaan tältä:
Seuraavasta kuvasta näkyy, kuinka nuottiviivastot käyttäytyvät suhteessa toisiinsa:
Ei kuitenkaan ole tarkoitus, että pianisti opettelee tunnistamaan vain yhden ainoan nuotin, josta lukien kaikkien muiden nuottien etäisyydet joutuisi sitten aina päättelemään. Toki alussa nuottien sijainteja on silloin tällöin laskettava, mutta sen ei tarvitse olla ainoa keino nuottien oppimiseen. Mielestäni on parempi, että nuottien opettelija tekee ns. ”täsmäiskuja” opetellen tunnistamaan pari nuottia ulkonäöltä aika ajoin.
Nuottien varret on muuten tapana piirtää alaspäin keskimmäisestä nuottiviivasta lukien, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy.
Mustat koskettimet
Musta kosketin soitetaan yleisesti ottaen silloin, kun juurisävel (valkoinen kosketin) korotetaan tai alennetaan käyttäen etumerkkejä ♯ tai ♭ (tästä on muutama poikkeustapaus, ja tarkennankin etumerkkien käyttöä alempana). Mustilla koskettimilla ei ole varsinaisesti omia sävelnimiä, vaan niiden nimet johdetaan valkoisten koskettimien nimistä, vieläpä suhteellisen johdonmukaisesti. Ylennettyjen sävelten nimet järjestyksessä ovat cis dis eis fis gis ais his, kun taas alennettujen ces des es fes ges as b.
Selvennän etumerkkien käytäntöpuolta sävelen fis avulla. Kun pianisti näkee viivastolla nuotin f, jonka edessä on ylennysmerkki, hänen ei tule painaa valkoista kosketinta, jolla f yleensä soitetaan. Sen sijaan on soitettava kyseistä kosketinta lähinnä oleva, oikealla sijaitseva musta kosketin, joka on tässä tapauksessa fis. Alennusmerkkien kohdalla pianosta on etsittävä puolestaan alkuperäistä nuottia lähinnä oleva, vasemmanpuoleinen kosketin.
Tässä yhteydessä on mainittava enharmonisten sävelten olemassaolo. Pianonsoitossa tämä tarkoittaa sitä, että samalla soivalla sävelellä on eri nimi, tai, toisin sanoen, että eri sävelillä ei ole korkeuseroa. Sen huomaa helposti, kun etsii pianosta edellä mainitun fis-sävelen lisäksi alennetun g:n eli ges:n. Käy ilmi, että nämä ovat yksi ja sama kosketin.
Etumerkkien käyttö ei kuitenkaan aina ole osoitus mustan koskettimen tarpeellisuudesta. Tarkalleen ottaen etumerkit korottavat tai alentavat sävelen sävelkorkeutta puolisävelaskelella. Puolisävelaskel on lyhin välimatka kahden pianon koskettimen välillä. Tästä näkökulmasta katsottuna cis/des on vielä lähempänä c:tä kuin d, vaikka d:kin on toki c:n viereinen kosketin. Cis/des-kosketin kuitenkin voittaa, sillä se on ikään kuin upotettu c:n ja d:n väliin. Etäisyyttä c:stä d:hen kutsutaan kokosävelaskeleeksi, kun taas väli c – cis/des on puolisävelaskel.
Tarkalleen ottaen etumerkit korottavat tai alentavat sävelen sävelkorkeutta puolisävelaskelella.
Tämä seikka on erityisen merkityksellinen silloin, kun pianisti haluaa alentaa vaikkapa f-sävelen. On ilmiselvää, ettei f-koskettimen vasemmalla puolella pianossa ole muuta kuin valkoinen kosketin. Nyt on tarpeen muistaa, että etumerkit viittaavat puolisävelaskelen mittaiseen muutokseen. Alennettu f eli fes soitetaan siis valkoisella koskettimella; lähistöllä ei ole muutakaan vaihtoehtoa.
Pedagogisesta näkökulmasta mainittakoon sellainen seikka, että käsitteet saattavat jäädä lapsille paremmin mieleen, jos niihin yhdistetään muistisääntönä jokin tuttu mielikuva. Joskus lapsuudessani kuulin erään musiikinteoriaopettajan käyttävän ylennysmerkistä havainnollistavaa metaforaa ”risuaita”, joka viittasi merkin ulkonäköön. Nyt sitten itse opettajana toimiessani olin kerran mainitsemaisillani samaisen kielikuvan eräälle omalle oppilaalleni. Tulin hetken mietittyäni kuitenkin siihen tulokseen, että risuaita tuskin lienee kovin tuttu käsite nykyajan nuorille, ja päädyin käyttämään ilmausta ”hashtag”.
Alle olen lisännyt yleisön pyynnöstä vielä selventävän kuvan, johon en tosin ole merkinnyt kaikkien enharmonisten sävelten nimiä. Kuvassa ovat kuitenkin ne sävelten nimet, joita aloittelija eniten tarvitsee. Kiitos vinkistä, Sini!
Nuottien pituudet eli aika-arvot
Kuten yllä olevista kuvaesimerkeistä huomaa, on olemassa erinäköisiä nuotteja. Nuotit ovat joko varrellisia tai varrettomia; pelkkiä ympyröitä tai täyteen väritettyjä; niiden perässä voi olla pisteitä tai varsissa väkäsiä. Nämä ominaisuudet kertovat sävelten kestosta.
Eräs tapa sisäistää nuottiarvojen merkitys on käyttää vertauskuvana sekunnin käsitettä. Neljäsosanuottia (musta, varrellinen nuotti) verrattakoon sekuntiin: yhden neljäsosanuotin soiva kesto olisi siis sekunnin verran. Kokonuotti (valkoinen, suuri soikio ilman vartta) soisi siinä tapauksessa neljä sekuntia ja puolinuotti (valkoinen nuotti, jolla varsi) kaksi. Kahdeksasosanuotti (musta, varrellinen nuotti, jolla väkänen) puolestaan kestäisi puoli sekuntia.
Sekuntivertaus alkaa kuitenkin ontua siinä vaiheessa, kun muistetaan, että kappaleiden tempo eli nopeus voi vaihdella. On parempi käyttää sanaa ”isku”, joka on virallinen termi aika-arvoista puhuttaessa. Muistutan kuitenkin kaikkia epätietoisuudessa olevia siitä, että iskut eivät mitenkään liity pianon hakkaamiseen!
Musiikin iskut eivät liity pianon hakkaamiseen.
Esimerkkiharjoituksena aloitteleva pianisti voi kokeilla soittaa jollakin pianon koskettimella esimerkiksi kaksi neljäsosanuottia ja näiden jälkeen yhden puolinuotin. Kumpikin neljäsosanuotti kestää yhden iskun, kun taas puolinuottia on pidettävä soimassa kahden iskun ajan. Iskun pituus ei vaihtele, aivan kuin ei sekunninkaan, eli laskurytmi on pidettävä tasaisena. Mikäli iskuja on hankala kuvitella mielessään aivan tasaisiksi, voi apuna käyttää metronomia, joka tuottaa tasaisia sykeääniä.
Nuottien aika-arvoja kuvataan hyvin järjestelmällisellä systeemillä. Esimerkiksi piste nuotin perässä pidentää nuotin kestoa puolella alkuperäisen nuotin kestosta. Näin ollen pisteellinen puolinuotti kestää perinteiset kaksi iskua, joihin lisätään vielä yksi isku, koska yksi isku on puolet puolinuotin kestosta. Tai oikeastaan helpommalla pääsee, jos opettelee muistamaan, että pisteellinen puolinuotti kestää kolme iskua, ja sillä hyvä. Pisteellinen neljäsosa puolestaan kestää puolitoista iskua.
Palkit, joilla nuottien väkäsiä yhdistetään toisiinsa, kertovat taasen sävelten keston puolittumisesta. Kahdeksasosanuotteja yhdistetään toisiinsa yksinkertaisella, mutta kuudestoistanuotteja kaksinkertaisella palkilla. Palkkeja voi lisätä useitakin, jolloin nuottien kestot puolittuvat aina vain.
Tahtilaji
Nuottien aika-arvoista puhuttaessa on mainittava myös tahtilajin käsite. Kunkin musiikkikappaleen tahtilaji ilmaistaan murtolukumerkinnällä nuottiviivaston alkuosassa. Sillä ilmaistaan ensinnäkin aika-arvo, jota iskuyksikkönä käytetään; iskuyksikkö kun voi tahtiosoituksesta riippuen olla jokin muukin kuin neljäsosa. Lisäksi tahtiosoitus kertoo, kuinka monta iskua yksi tahti sisältää. Musiikkikappale on nimittäin tapana jakaa tahtiviivoilla tahteihin, joihin kuhunkin mahtuu tahtiosoituksen mukainen määrä iskuja.
Yleisiä tahtilajeja ovat 2/4, 3/4, 4/4 ja 6/8. Neljä neljäsosaa -tahtilaji voidaan myös ilmaista merkillä ”C” seuraavaan tapaan:
Vieläkin helpompi tapa oppia aika-arvot?
Suomessa on jo pitkään, ellei kenties aina, opetettu nuottien aika-arvot siten, että iskun perusyksikkö on neljäsosa. Näin olen itsekin oppinut ne, joten olen pitänyt sitä opetustapaa itsestäänselvyytenä. Kuulin kuitenkin juuri eräästä tutkimuksesta, jossa ekaluokkalaisryhmälle oli opetettu nuottien aika-arvoja siten, että iskun perusyksikkönä olikin kahdeksasosa. Tämä ryhmä sai parempia oppimistuloksia kuin vertailuryhmä, jossa perusyksiköksi opetettiin neljäsosa. Tutkimuksessa kahdeksasosaa iskuyksikkönä käyttäneet lapset hallitsivat muita paremmin esimerkiksi synkoopit.1
Edellä mainitussa tutkimuksessa on ymmärretty, että kahdeksasosa on hyvin yleinen nuottiarvo, jonka omaksuminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Mikäli iskuyksikkönä on kahdeksasosa, oppilaan ei tarvitse oppia hankalaa ”puolen iskun” käsitettä. Se voi olla vaikea ymmärtää etenkin lapsista, jotka eivät ole koulussa edenneet vielä jakolaskuihin.
Joka tapauksessa kahdeksasosaa on pakkokin käyttää iskuyksikkönä esimerkiksi 6/8-tahtilajisissa kappaleissa. Se on siis opeteltava jossakin vaiheessa, mutta kysymys kuuluu, että olisiko se opeteltava jopa ennen neljäsosaa? Ehkäpä!
Tauot
Tauoilla tarkoitetaan hetkiä, jolloin jokin sävel tai sävelet eivät soi. Myös taukojen pituudet ovat tarkkaan määriteltyjä, ja taukojen aikana pianistin täytyy malttaa pysytellä soittamatta tietyn iskumäärän ajan. Esimerkiksi kokotauko kestää neljä, puolitauko kaksi, neljäsosatauko yhden ja kahdeksasosatauko puoli iskua. Tauon aikana täytyy muistaa päästää irti ne koskettimet, joita on ennen taukoa pitänyt pohjassa. Myös taukomerkinnöillä voi esiintyä niiden kestoa lisääviä pisteitä.
Käytäntöä: kokeile näitä rytmiharjoituksia aloittelevalle pianistille!
Lopuksi
Nuottien opetteleminen maksaa vaivan, sillä se avaa oven lukemattomien musiikillisten teosten maailmaan. Aloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle riittävän yksinkertaisista kappaleista, ja edetä vaikeampiin pikkuhiljaa, jotta oppiminen tapahtuu luontevasti. Niin kuin monen uuden asian kohdalla, tässäkin tapauksessa avainasemassa on rutinoituminen, eli eikun vain harjoittelemaan! Tai ehkä nuottien lukeminen jo sujuu perustasolla? Vilkaise siinä tapauksessa tekstiäni nuottien ja nuottiarvojen hienosäädöstä!
Täältä pääset tutustumaan piano-ohjelmistosuosituksiin aikuisille. Tasot vasta-alkajista edistyneempiin.
Lähteet:
1 Gauthier, Delores; Dunn, Robert E. (2004). Comparing two approaches for teaching rhythm reading skills to first-grade children: A pilot study. Rime Online, 2(1).
Tänks. En tosin ole lapsi, vaan 63-vuotias karu äijä. Pianoa ei ole, enkä varmaan koskaan voi hankkia. Ideana on toteuttaa yksinkertaista musiikkia Sonic Pi -ohjelmointikielellä, kevyesti harrastellen, lähinnä niitä melodioita joita äiti soitteli urkuharmoonilla kansakoulun ensimmäisillä luokilla silloin iloisella 1960-luvulla. Tajuntaa laajentavia huumeita emme tosin maaseudulla käyttäneet, vaikka kaikenlaisten epämääräisten ruohojen polttelu kuulemma oli silloin suuressa huudossa.
Aivan mahtavat sivut. Iso kiitos.
Kiva kuulla 🙂
Hienoa! Selekeet ohjeet ja neuvot. Kiitos!
Alottelevana kuorolaisena ihan mielenkiinnolla luen näitä.. Aina ollu haastetta lukea nuotteja, mutta jo nyt selkis moni asia.. (.. Kertaamalla vois jäähä mieleen..)
.. Harmillisesti myötiin muutama vuosi sitte pilahinnalla Fazerin piano. Aina kummiski halunnu oppia soittamaan..
.. Täytyy kerrata näitä, niin ois sitte kuorossa helepompi laulaa 🙂
Hyvä, jos asiat selkenivät! Voin muuten tarvittaessa antaa vinkkejä uuden pianon hankkimiseen 😉
Opin paljon uutta
Hyvä juttu 🙂
Kaunis kiitos
Nyt on saatavilla kaikki -virret ja niihin nuotit .
https://virsikirja.fi/kaikki-virret/
Hilkka sä oot ihan huippu! Selkeetä ja perusteellista opetusta. Näistä on paljon apua. =) Terveisin ammattilainen jolla on ollu taukoa näistä jutuista monta vuotta ja termit on unohtunu.
Kiitos! Kiva kuulla!
Oli tosi hyvä
Kiva kuulla!
9 vuotta musaluokkaa, pelkkää kuorolaulua ja pelkoa ja ahdistusta nuoteista. Nyt luin tämän ja menin pianon ääreen, johan alkoi sujua.
Kiva kuulla 🙂
Hei! Kertoisitko tyhmälle, että miten nuo iskut lasketaan tuossa viimeisen kuvan kolmannessa tahdissa. Minun silmiini siinä on 1,1,2 ja 0,5 iskun kestot, joka menee jo yli sen neljän…? Mitä en tässä tajua 😃? Muuten blogiteksti oli kyllä erinomainen.
Terve! Tahdin kolmas nuotti on pisteellinen neljäsosa. Piste lisää nuotin pituutta puolella nuotin alkuperäisestä kestosta, eli sen kesto on 1,5 iskua, ei 2. Selventääkö?
Tai itse asiassa tuo on minustakin vähän hankala tapa selittää asia 😀 Sen voi opetella ihan vaan muistamaan, että pisteellinen neljäsosanuotti kestää 1,5 iskua!
Hei,
Todella hyvin ja selkeästi ilmaistu! Loistavasti opetettu! Näin hyvin laadittuja oppimateriaaleja soisi löytyvän enemmänkin.
Monta vuotta aikuisopetusta ja tämä Opettamasi on kaikista selkein, perusteellisin ja
Suoraan olennaiseen menevä oppi. Kiitos Sinulle, että julkaissut tämän.
🌹
Mitähän tarkoittaa vasemman käden nuottiviivastolla nuottiavaimen toisto;
Keskellä riviä, pienenä, viivaston yläosassa.?
Hei, kiitos palautteesta. Mikä avain on kyseessä? Yleensä pieni nuottiavain tarvitaan silloin, kun avain vaihtuu kesken kaiken, mutta en osaa sanoa, miksi sama avain toistuisi. Haluaisitko lähettää minulle kuvan nuotista sähköpostitse?
Ihanan selkeästi osaat selittää! Minulle nuotinluku on aina tuottanut päänvaivaa ja yritykset pianonsoitossa ovat jääneet siksi kesken. Kovasti haluaisin oppia ja tästä sain taas intoa. Jään seuraamaan blogiasi mielenkiinnolla. 👍😊
En ole yrityksistä huolimatta saanut selitystä sille, miksi vasemman ja oikean käden nuotit merkitään nuottiviivastolla eri tavoin (eri kirjaimilla), kun ne kuitenkin soitetaan samoilla koskettimilla! Siis miksi ns. keski-C on oikealla kädellä nimeltään C, mutta vasemmalla kädellä sen nimi onkin E!
Hei! Avaimia luetaan eri tavoilla, eli kaikki riippuu nuottiviivastorivin alussa olevasta nuottiavaimesta. Jos näet ”keski-C:n” näköisen nuotin viivastolla, jonka alussa on G-avain, tulee sinun soittaa artikkelin kuvan mukainen keski-C pianon keskivaiheilta. Jos taas näet samannäköisen nuotin viivastolla, jonka alkuun on merkitty F-avain, tulee sinun soittaa 12. valkoinen kosketin vasemmalta lukien eli E.
Hei! Ajattelepa koko pianon koskettimistoa. Tottakai kaiken voisi kirjoittaa vaikka yhdelle g-avaimen viivastolle apuviivoja käyttämällä, mutta voit varmasti kuvitella, että luettavuus olisi huono. Eri viivastoja ja avaimia käyttämällä saadaan nuotit kirjoitettua luettavampaan muotoon. Niin, miksei sitten g-avain kummallakin viivastolla? Jos näin olisi pitäisi tietenkin muulla tavoin ilmaista, miltä pianon oktaavilta on soitettava. Tenorien kuoronuoteissa olen törmännytkin yhteen merkintään, g-avain ja pieni 8. Tämä tosin siirtää lukemisen vain yhden oktaavin alaspäin, kun taas f-avain siirtää kerralla paljon. Pianistille on myös loogista, että ala- ja yläviivastojen keski-c:t ”kohtaavat” samassa paikassa (yksi apuviiva), kuten Hilkka havainnollistikin. Arvelisin, että tämä lienee tärkeä syy kyseisen kirjoitustavan valintaan. Avaimia on muitakin kuin g ja f, ja avaimen valinta on pitkälti konventioon perustuva. Kuten Hilkka osuvasti totesi, nuoteissa on myös epäloogisuuksia. Ei ole täydellinen järjestelmä tämä, vaan se mihin olemme tottuneet. 🙂 Toivottavasti tämä vastaa kysymykseesi ja on ymmärrettävä vastaus. Hieno ja selkeä tietopaketti, Hilkka!
Kiitos! <3
Hyvä opettaja olet. Itse soitan urkua, en ole koskaan ottanut yhtään ainutta tuntia. Soitan ihan kohtuullisesti joskus niitä laitan myös facebookiin. Sun sivulta aion nyt opiskella lisää. Mä olen yrittänyt opetella Bachin pienistä preludioista sitä ykköstä, en millään opi sitä hyvin soittaan, se on räpellystä, siihen tarvin tukea
Tervetuloa pianotunnille, voimme katsoa sitä yhdessä 🙂
Onko mitään tapaa helpottamaan vasemman käden hallintaa, kun se pyrkii lyömään vaan samaa tahtia oikean käden kanssa? Eli ongelmana olisi saada säestyksen välilyönnit vasemmalla kädellä. Ikää 72 v.
Hei! Sormien hallinnan opettelu kannattaa aloittaa riittävän yksinkertaisista harjoituksista, joista voi sitten edetä vaikeampiin. Tässä olisi yksi hyvä harjoitus:
Pianisti asettaa oikean käden peukalon jollekin pianon koskettimelle (esim. g), ja vasemman käden peukalon jollekin toiselle (esim. e). Pianisti painaa molemmat koskettimet alas yhtä aikaa, mutta jättää sitten vasemman käden koskettimen pohjaan samalla, kun oikea käsi soittaa oman sävelensä useita kertoja peräkkäin. Oikean käden liikkeen aikana vasemman käden sormen on siis koko ajan pysyttävä pohjassa.
Harjoitus tulee sitten toistaa kaikilla sormilla (etusormet yhtä aikaa, jne.). Seuraava variaatio on, että oikean käden sormi jää pohjaan samalla, kun vasemman käden sormi soittaa sävelen useampaan kertaan.
Mikäli haluat lisää vinkkejä, niin vastaan mielelläni sähköpostitse!
Mahtavan selkeesti kerrottu asiat!! Sain päähäni alkaa opettelee pianon soittoa, ollut vasemman puolen halvaus ja nyt toivuttuani jonkin verran, haluan haastaa itseäni. Eikä varaa pianotunteihin, niin opeteltava itse! Täydet pisteet sulle selkokielisyydestä!! 😃
Kiitos, kiitos!
Haaveena opetella Bethovenin Fyre Elise ja Kuutamo sonaatti ilman nuotteja, vain kattelis oteet koskettimilta, jos ne näkis aika janalla jollain ihme ohjelmalla. Siis, vain helpoimmat kohdat tai jotain, mutta ikää kun on ja nuotit ei kiinnosta…
Hei! Teepä YouTube-haku sanoilla ”Fur Elise Piano Tutorial.” 🙂
Hei, tosi hyvä kirjoitus ja koko blogi! Mitä kirjoja voisit suositella aloittelijoille?
Kiitos palautteesta! Esimerkiksi Bastienin kirja ”Piano Basics – Level 1” sisältää todella kivan kuuloisia kappaleita aloittelijoille. Myös Nikolajevin ”Venäläinen pianokoulu”-sarja on aika hyvä. Pian alan myydä omaa aloittelijoiden nuottikokoelmaani, jota koskien ehdotan yhteydenottoa kontaktisivun kautta.
Olen useilla sivustoilla vieraillut ja koittanut päästä alkuun nuottien kanssa mutta ei ole tullut mitään. Nyt löytyi sivut jotka oli kirjoitettu YMMÄRRETTÄVÄSTI ja hyvin selkeästi!
Kiitokset Sinulle Hilkka!
Mainiota, että asiat selkenivät. Onnea opintoihin!
On ollut ilo oppia nuotit vielä eläkeläisenä. Nyt innostuin kovasti opettelemaan soittamaan ja lomakauden jälkeen ilmoittaudun ”alkeistunneille”
T. Eläkeläinen 66v
Hienoa! Toivotan antoisia hetkiä musiikin parissa!
Tästähän saattaisi meikäläinenkin oppia :). Haluaisin oppia soittamaan kitaraa ja lukemaan nuotteja – edes vähän. Nimim. Kohta 50 v
Oikein hyvä tämä. Asiat ilmaistu hyvässä ja selkeässä järjestyksessä.
Oli paljon apua ja pääsin tämän kirjoituksen takia kunnolla vauhtiin pianonsoittamisen kanssa!
Hirveän hyvä ja helposti ymmärrettävä paketti!
Itselläni oli muinoin vaikeuksia muistaa että kumpi nyt oli koko- ja kumpi puolitauko. Opettajalla oli tähän hyvä muistisääntö: kokotauko on painavampi ja on pinnan alla, kun taas puolitauko kevyempänä pysyy pinnalla. 🙂
Hyvä vinkki, taidankin ottaa sen itsekin opetuksessani käyttöön!
Kiitos, aivan mahtava tietopaketti!
Osaan aika paljon sointuja. Mistäköhän mun olisi paras aloittaa nuottien opettelu? Onkohan olemassa jotain tosi helppoja harjoituksia ?
Hei! Nuotit painuvat mieleen, kun näet niitä riittävän usein. Niinpä nyt vain päivittäin harjoittelemaan uusia, helppoja kappaleita! Blogiarkistostani löydät artikkelin ”Alkeistason pianonuotteja”, joka sisältää erittäin yksinkertaisia pianonuotteja soittoharjoitteluun. Ne ovat vieläpä aivan ilmaisia. Tai tule toki pianotunnille 🙂
Kaipaisin tietoa f-avaimen nuottien duurit ja mollit viivastolla,sekä la ti,do opettelusta
Voisitko hieman tarkentaa kysymystäsi F-avaimeen liittyen?
Hei! Kiitos selkeistä ohjeista! Luen loputkin kirjoituksesi. Pianonsoitto on aina kiinnostanut, mutta aikaa siihen ei oöe koskaan ollut, kunnes nyt 24 vuotiaana. Toivottavasti en ole liian vanha oppimaan uusia temppuja. 😀 kiitos sinulle, nyt sain inspiraation! 🙂
Tsemppiä soittoharrastukseen!
Meidän pöllö opettaja ei antanu meille mitään opetusmateriaalia tulevaan musan kokeeseen ja olin ihan avuton, mut hyvä huomata et on tällanen kätevä opettelusivu olemassa☺????
Hyvä, että osasit itse etsiä netistä apua 🙂
Hyvä että löysin tämän! Yritän kotona opetella…:)
niin minäkin
Tosi hyvä kaikkien kannattaa lukee tää, koska tästä oppii?
Kiitos palautteesta!
68v ja vielä se tuo Hilkka saa meikäläisenkin pään ymmärtämään 😉
Kiitos !
Jep samaa mieltä koska huomenna musiikin koe ja opettaja ei kyllä sitten osannut yhtään avustaa joten hyvä että tälläinen on olemassa.
😀
Tyhmälle saisko vastauksen?
Onko F nuotit alempia suhteessa G nuotiin.
Esim. Sobraano laulaa F viivastolla c:n laulaako tenori G viivastolla c.n alempaa?
Hei! Nykyisin vastailen kysymyksiin uudella pianoforumillani. Tulisitko kyselemään siis tänne: https://hilkkapiipponen.com/forum/