10 klassisen musiikin klassikkoa

Für Elise, Kuutamosonaatti, Tšaikovskin baletit… Mitkä ovat länsimaisen taidemusiikin hittikappaleita? Kokosin tähän artikkeliin kymmenen merkkiteosta, joita ovat arvostaneet vuosien saatossa useat sukupolvet. Tämä ei ole kaikenkattava lista, mutta näillä teoksilla pääset vankkaan alkuun klassisen musiikin tuntemisessa.

1. Ludwig van Beethoven: Kuutamosonaatti

Sonaatti nro 14 on Beethovenin 32:sta pianosonaatista tunnetuin. Epävirallisen lisänimen ”Kuutamosonaatti” keksi muuan musiikkikriitikko muutama vuosi säveltäjän kuoleman jälkeen.

2. Wolfgang Amadeus Mozart: Eine kleine Nachtmusik

Vuonna 1787 kirjoitettu, mutta vasta postuumisti julkaistu teos. Nykyään tämä ”Pieni yösoitto” on yksi Mozartin suosituimmista teoksista, ellei jopa kaikkein suosituin.

3. Claude Debussy: Clair de Lune

Tämä pianokappale on osa laajempaa Suite bergamasque -sarjaa, jonka ranskalaissäveltäjä sai päätökseen vuonna 1905. ”Clair de Lune” tarkoittaa kuunvaloa, ja tällä kertaa nimen antoi teokselle säveltäjä itse.

4. Antonio Vivaldi: Vuodenajat

Tämä ikiklassikko on sävelletty vuonna 1717. Kevät on Vivaldin vuodenajoista monelle tutuin, mutta näin marraskuussa kannattaa panna merkille, että Talvikin on ihmeellisen kaunis.

5. Johann Sebastian Bach: Preludi Sellosarjasta 1, G-duuri

Tuntuisi jotenkin väärältä tehdä mitään klassisen musiikin listausta ilman mainintaa J. S. Bachista, suuresta musiikillisesta suunnannäyttäjästä. Tämä sellosarja on sävelletty 1700-luvun alkupuoliskolla, ja videolla sarjan ensimmäinen ja eniten soitettu osa, preludi.

6. Giacomo Puccini: Nessun Dorma oopperasta Turandot

Nessun dorma -aarian Turandot-oopperassa (1926) laulaa tuntematon prinssi yöllä yksin ollessaan. Aariassa hän julistaa aamunkoitteessa voittavansa omakseen kylmän prinsessa Turandotin. Videoklipin laulaja vaikuttaa pätevältä.

7. Pjotr Tšaikovski: Kukkaisvalssi baletista Pähkinänsärkijä

Säveltäjä viimeisteli Pähkinänsärkijä-balettinsa vuonna 1892. Kukkaisvalssi on klassikko, mutta olet saattanut kuulla myös Makeishaltijattaren tanssin tai muita variaatioita (baletin eri kappaleita kutsutaan jostain syystä variaatioiksi). Pjotr Iljitšillä oli muistaakseni myös toinen baletti, joutsenaiheinen…

8. Ludwig van Beethoven: 9. sinfonia

”Beethovenin yhdeksättä” vuodelta 1824 monet asiantuntijat pitävät säveltäjän hienoimpana teoksena. Ajatella, että sitä kirjoittaessaan vanha kunnon Ludwig oli jo lähes kokonaan kuuro. Sinfonian neljännen osan huipentuma, ”Oodi ilolle”, on niitä melodioita, joita lähes koko maailma hyräilee.

9. Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 2

Säveltäjä raapusti toisen pianokonserttonsa kärsittyään sitä ennen vakavasta masennuksesta, joka aiheutui hänen säveltämänsä sinfonian flopattua täydellisesti vuonna 1897. Sergei kuitenkin kokosi itsensä, palasi töihin ja täräytti tiskiin tämmöisen pianokonserttoisen vuonna 1901.

10. Jean Sibelius: Viulukonsertto d-molli

Suuren säveltäjämme mestariteos vuodelta 1905 on maailmanlaajuisesti 1900-luvun esitetyin viulukonsertto. Janne – taiteilijanimeltään toki Jean – Sibelius piti viulusta kaikista instrumenteista eniten. Videolla Pekka Kuusisto voittaa parhaillaan Sibelius-viulukilpailua vuonna 1995.

Jäikö listasta mielestäsi pois jokin tärkeä klassisen musiikin kulmakivi? Tai mitä kappaleita lisäisit muuten vain omaan klassiseen soittolistaasi? Kerro kommenttiosiossa!

  • Jaa

Ei kommentteja

  1. Oi, niitä on niin monia! Tämän herkullisen listan jatkoksi voisin laittaa esimerkiksi:

    * Lisää Puccinia: Tosca-oopperasta aaria ”E lucevan le stelle” (ehkä tunnetun universumin kaunein sävelkulku!)
    * Dvořák – Sinfonia nro 9 (Loisteliasta sinänsä yksinkertaisen teeman variointia)
    * Aaron Copeland – Appalakkien kevät (Alunperin balettimusiikiksi sävelletty, varmasti monen amerikkalaisen elokuvamusiikin säveltäjän mallina ollut)

Kirjoita kommentti