Musiikkisanasto

Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!

Musiikkisanasto, josta löydät kaikki yleisimmät musiikkitermit. Musiikkisanaston sanat ovat pääosin italiaa, mutta mukaan mahtuu myös ranskan-, englannin-, latinan- ja saksankielisiä termejä. Musiikkisanasto sisältää lisäksi muutamia suomenkielisiä sanoja, jotka musiikin opiskelijan olisi hyvä osata.

Ota musiikkisanasto haltuun tämän vinkin avulla: opi aina huolella ne pari sanaa, jotka vilahtavat senhetkisessä harjoituskappaleessasi!

Fun fact: kerran Italiassa, osaamatta sanaakaan italiaa, matkustin autokyydillä vuoristotietä jonnekin. Kuski viiletti melkoista vauhtia mutkissakin, mutta meillä ei ollut yhteistä kieltä, jolla olisin voinut ilmaista toiveeni vähän hitaammasta vauhdista. Sitten päähäni pälkähti musiikkialan koulutukseni ja ilmoitin: ”Meno mosso!”

Musiikkisanasto:

a, à prepositio; johonkin tapaan

a cappella   säestyksetön kuorolaulu

a mezza voce   puolella äänen voimakkuudella, hillitysti

a piacere   mielen mukaan

a prima vista   ensi näkemältä

a tempo, al tempo   tempossa, merkitsee alkuperäiseen aikamittaan palaamisen siitä poikkeamisen jälkeen

a una corda (u.c.)   pianonsoitossa: una corda-pedaalia käyttäen

aaria, aria   oopperan tai oratorion osa, esim. ooppera-aaria = aria d’opera

aber   mutta

absoluuttinen sävelkorva   kyky tunnistaa sävelen taajuus korvakuulolta

accelerando (accel.)   kiihdyttäen, nopeutuen

accompaniment, accompagnamento   säestys

act   näytös oopperassa tai baletissa. Esim. second act = toinen näytös

ad libitum (ad lib.)   mielen mukaan, vapaasti

adagietto   hitaahkosti, keveämmin kuin adagio

adagio   hitaasti

affettuoso   sydämellisesti, intohimoisesti

afflitto, con afflizione   surullisesti, lannistuneesti

agile   notkeasti, vikkelästi

agitato   kiihkeästi, myrskyisästi

agogiikka   musiikin esittämiseen liittyvä käsite, joka viittaa tempon vaihteluun sekä rytmin joustavuuteen ja ilmeikkyyteen

aika-arvo   ilmoittaa sävelen keston suhteessa tempoon. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

akordi   sointu

aksentti   sävelen korostaminen. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio

akustiikka   tilan ominaisuudet, jotka vaikuttavat äänen kuulumiseen

al, alla, à la   tapaan, samoin kuin

al fine   loppuun

al rigore di tempo   täsmälleen, määrätyssä tempossa

al segno   soitettava merkkiin asti

Albertin basso   murtosointuinen säestys pianosävellyksissä

Alborada   espanjalainen aamuserenadi

alennusmerkki   etumerkki, joka alentaa sävelen puoli sävelaskelta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta

alkusoitto, overtyyri, ouverture   oopperan, baletin, soitinsävellyksen tai muun laajamuotoisen teoksen alkumusiikki

alla breve   lyöntiyksikkönä puolinuotti

alla marcia   marssin tapaan

allargando (allarg.)   leventyen, hidastuen

allegretto   kohtuullisen nopeasti, hieman sirommin kuin allegro

allegro   nopeasti (ennen: iloisesti)

allegro assai   varsin nopeasti

Allemande   saksalainen tasajakoinen, rauhallinen hovitanssi 1500-luvulta

altto   matala lapsen tai naisen ääni; toinen ääni neliäänisessä satsissa

amoroso   sydämellisesti

andante   käyden, kävelyvauhtia

andantino   kevyesti käyden

animato, animando   eloisasti, vilkkaasti

animé   vilkas, sielukas

appassionato   intohimoisesti

appoggiatura   pitkä etuhele, etusävel; valmistamaton pidätys

aprés   jälkeen

apuviiva   lyhyt viiva nuottiviivaston ylä- tai alapuolella. Apuviivoille merkitään nuotit, jotka eivät mahdu viivastolle. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

arabeski, arabesque   arabialainen ornamentti; teoksesta: pieni, viehättävä sävellys

arco   soitetaan jousella

armonioso harmonisesti, sopusointuisesti, sulosointuisesti

arpeggio   murtosointu; harpun tapaan, soinnun sävelet soitetaan murrettuina

artikulaatio   tapa tuottaa, yhdistää ja erottaa ääniä musiikissa. Esim. legato

assai, assez   sangen, kyllin, erittäin

asteikko   vierekkäisistä sävelistä koostuva oktaavin laajuinen sävelikkö. Ks. myös Asteikkojen harjoitteleminen

atonaalisuus   järjestelmä, jossa mikään käytettävissä olevista sävelistä ei muodostu tonaaliseksi keskipisteeksi. Viittaa tavallisesti vuoden 1900 jälkeen sävellettyihin teoksiin

attacca   jatketaan ilman keskeytystä. Voidaan merkitä moniosaisissa sävellyksissä jonkun osan loppuun, esim. attacca subito il seguente = jatketaan heti [seuraavaan osaan] ilman keskeytystä

avec kanssa; avec une légere intimité = kevyen intiimisti

avec étonnement hämmästellen, ihmetyksellä

bagatelle   pienimuotoinen, kevyt sävellys

balladi   kertomaruno tai sellaiseen perustuva laulu; kertova soitinsävellys

bar   tahti

barcarolle, barcarola   venetsialainen, haikeamielinen gondolilaulu, jonka tahtilaji on 6/8

baritoni   toiseksi matalin miesääni, joka on tenoria matalampi, mutta bassoa korkeampi

barokki   taidehistoriallinen tyylikausi, joka musiikissa kesti 1600-luvun alkupuolelta 1700-luvun puoliväliin. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet

basso   soinnun matalin sävel; matalin miesääni

bassoavain   bassoklaavi, F-avain

basso continuo   kenraalibasso

bel canto   pehmeä, kaunis äänenkäyttö- ja laulutapa

ben   hyvin, erittäin

berceuse   kehtolaulu

bewegt   liikkuvasti

bis   uudelleen, vielä kerran

bolero   espanjalainen tanssi 1700-luvulta

BPM   beats per minute, iskua minuutissa. Esim. metronomilukema voi olla 70 BPM

bravo   hyvä, uljas, loistava

bravura   suuri taituruus

brillante   loistava, virtuoosinen

buffa   pila, kuje

c-avain   merkki, joka määrää yksiviivaisen c:n paikan nuottiviivastolla

cadenza   kadenssi

caesura, kesuura, sesuura   tauko, fraasinkatkaisu tai loppu

calando   tyyntyen

calmato   tyynesti

campanella   pieni kello, tiukunen

cantabile   laulavasti

cantando   laulavasti

canto   laulu

capriccioso   oikuttelevasti

cédez   taipuen, myöntyen, hidastuen

cembalo   näppäinkoneistolla toimiva kosketinsoitin, keksitty kauan ennen nykyistä pianoa

chaconne   kolmijakoinen (3/4) hidas tanssi, joka tuotiin 1600-luvulla Espanjaan Etelä-Amerikasta

circa   noin, suunnilleen

clef   nuottiavain

coda   häntä, liite, lisäke, koda. Ks. myös Kertausmerkit

come   kuten

comodo   mukavalla nopeudella, kiireettömästi

con, col   kanssa

con affetto   kiihkeästi, liikuttuneesti

con amore   rakkaudella

con brio   eloisasti, vauhdikkaasti

con calore   lämmöllä

con forza   voimalla

con fuoco   tulisesti

con furia   raivoisasti

con grazia   viehkeästi

con moto   liikkuvasti

con ped.   pedaalin kanssa

con sentimento   melankolisesti

con sordino   sordinon kanssa

con suono   soinnikkaasti

conseillez-vous soigneusement huolellisesti suunnitellen

corda, corde   soittimen kieli, esim. due corde: kahdella kielellä

coupé   katkoen, erottaen, survaisten

crescendo (cresc.)   suurentuvalla äänenvoimalla. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

da capo (D.C.)   tarkoittaa sävellyksen kertaamista alusta. Ks. myös Kertausmerkit

da capo al fine (D.C. al fine)   alusta fine-sanaan asti. Ks. myös Kertausmerkit

dal segno (D.S.)   soitettava merkistä. Ks. myös Kertausmerkit

dans une grande bonté suurella lempeydellä

das Wohltemperierte Klavier   hyvin viritetty piano; Johann Sebastian Bachin 24 preludin ja fuugan sävellyskokoelma

deciso   päättäväisesti

decrescendo (decresc.)   vähitellen heikentyvällä äänenvoimalla

dehors   korostaen, tuoden esiin

delicatissimo mahdollisimman herkästi

delicato   herkästi

destra   oikea

diatoninen asteikko   seitsemästä sävelestä koostuva, oktaavin laajuinen asteikko, joka koostuu viidestä koko- ja kahdesta puolisävelaskelesta

diminuendo, dim.   hiljentyen, vähenevällä äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

diskantti   korkein kuoroääni; pianosävellyksissä oikean käden osuus

diskanttiavain   g-avain

disperato   epätoivoisesti

dissonanssi   riitasointu. Dissonanssi ei ole soinniltaan vakaa, vaan se vaatii etenemistä purkauksen kautta

dodekafonia   12-säveljärjestelmä

dolce   suloisesti

dolcissimo   erittäin suloisesti

dolente   surevasti

doloroso   tuskaisesti

dominantti   duuri- tai molliasteikon viides sävel. Ks. myös Sävellajit

doppio movimento   tempon muuttuminen kaksi kertaa nopeammaksi

douloureux tuskaisasti

doux   pehmeästi

du bout de la pensée ajatuksen reunalla, ajatuksen kulmalla

due   kaksi

duo, duetto   sävellys kahdelle soittimelle tai laulajalle. Duetto on yleensä laulusävellys, duo soitinsävellys

duoli   kahdesta samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi

duolo   tuskallisesti

duuriasteikko   säveljoukko, jossa sävelaskelten järjestys alhaalta ylöspäin on: kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel. Ks. myös Sävellajit

duurisointu   kahden päällekkäisen terssin muodostama kolmisointu. Alempi terssi on suuri, ylempi pieni. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta

dynamiikka   äänenvoimakkuuden vaihtelu

e, et   ja

eguale, equale   tasainen, samantapainen

eilend   kiirehtien

ekspositio   esittelyjakso

ekspressionismi   1900-luvun alun eurooppalaisen taiteen tyylisuuntaus, joka pyrki ulkoisten vaikutelmien sijasta välittämään ihmisen sisäisiä, alitajuisia tuntoja

elegia   vakava, surullinen soitinsävellys, jonka sisältö liittyy usein kuolemaan

embouchure   soittimen suukappale

en animant eloisasti, nopeuttaen

en dehors   korostaen, esille

en diminuant hiljentyen

encore   vielä, lisää

energico   energisesti

enharmoninen   enharmonisiksi vastineiksi nimitetään tasavireisiä säveliä, jotka voidaan nuotintaa useammalla eri tavalla. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

espressione   ilmaisu, tunne

espressivo   ilmeikkäästi

eroico   sankarillisesti

etwas   jonkin verran

etwas schneller   jonkin verran nopeammin

etydi, étude   harjoitelma

exalté   hurmioitunut

expressif   ilmeikkäästi

f-avain   bassoavain, nuottiavain, joka määrittää pienen f:n paikaksi nuottiviivaston neljännen viivan alhaalta lukien

facile   helposti

fantasia   luovaan mielikuvitukseen perustuva, vapaamuotoinen sävellys

fermaatti, fermata   pysähdys, pidäke. Levähdysmerkki, joka pysäyttää sävelkulun soittajan määrittelemäksi ajaksi. Voi pidentää ääntä tai taukoa

feroce   hurjasti

festivo   juhlavasti

fine   loppu. Ks. myös Kertausmerkit

flautando   huilumaisesti

flessible   notkea, taipuisa

fließend luistavasti, soljuvasti

fluente   sujuvasti

forte (f)  voimakkaasti. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

fortepiano   nykypianon edeltäjä, joka oli käytössä v. 1720–1850

fortissimo (ff)  hyvin voimakkaasti. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

forzando, forzato (fz)   yksittäistä säveltä tai sointua voimakkaasti korosttenuaen. Tästä on olemassa variantti mfz, joka tarkoittaa korostaen, mutta vain mezzo forte -voimakkuuteen asti

fraasi   musiikillinen lause, pieni, melodinen kokonaisuus

frei   vapaasti

funébre, funebre   hautajaisiin kuuluva, marche funebre = surumarssi

furioso   raivokkaasti

fuuga, fuga, fugue   polyfoninen sävellysmuoto. Perustuu yleensä yhteen teemaan, joka esiintyy vuorotellen keskenään samanarvoisissa äänissä (ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet). Latinaksi fuga tarkoittaa pakenemista

g-avain   diskanttiavain, nuottiavain, joka määrittää yksiviivaisen g:n paikaksi nuottiviivaston toisen viivan alhaalta lukien

gavotte, gavotti   siro, ranskalainen hovitanssi 1500–1700-luvulta

gehend   käyden

geistlich   hengellinen

giocoso   leikkisästi

giusto   oikein, tarkasti, täsmällisesti, tempo giusto = oikea, tarkoituksenmukainen tempo

glissando   liukuen

Gnossienne Erik Satien käyttämä nimitys erään sävellyskokoelmansa kappaleille

gran suuri; con gran espressione = suurella ilmeikkyydellä ja ilmaisuvoimalla

grandioso   suureellisesti, ylevästi

grave   raskaasti, vakavasti

grazioso   viehkeästi

grosso   iso, järeä

gruppetto   kaksoishele. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot

gustoso   aistikkaasti

Gymnopédie spartalaisten neitosten alastontanssi

Hammerklavier   vasaraklaveeri, pianoforten ja pianon nimitys 1800-luvulla

harmonia   sopusointu; samaan aikaan soivien sävelten yhteissointi

harmoninen molli   molliasteikko, jossa korotetaan 7. sävel. Ks. myös Sävellajit

homofonia   moniäänisen musiikin muoto, jossa vain yksi äänistä, yleensä ylin, on melodisesti itsenäinen muiden äänien toimiessa säestävinä. Vrt. polyfonia

humoreski, humoresque   leikillinen, hilpeä sävellys

impetuoso   kiivaasti

impressionismi   eräs 1900-luvun alun eurooppalaisen konserttimusiikin tyylivirtauksista. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet

impromptu   improvisoitu, ikään kuin puolihuolimattomasti sävelletty, uesin lyhyehkö soitinsävellys

interludium, interludi   moniosaisen sävellyksen välisoitto

intermezzo   välisoitto, välinäytös oopperassa; lyhyt sävellys

intervalli   kahden sävelen välinen etäisyys

intimement intiimisti

impetuoso   kiivaasti

inventio  keksintö, pieni sävellys. Johann Sebastian Bach on säveltänyt klaveerille 15 kaksiäänistä inventiota

isku   ajallinen perusyksikkö musiikissa. Iskut ovat aina keskenään samanpituisia, vrt. sekunnit. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

johtosävel   duuri- tai molliasteikon seitsemäs sävel, joka pyrkii purkautumaan asteikon perussäveleen. Ks. myös Sävellajit

jousikvartetti   soitinyhtye, johon kuuluu yleensä kaksi viulua, alttoviulu ja sello

jousikvintetti   soitinyhtye, johon kuuluu yleensä kaksi viulua, alttoviulu, sello ja kontrabasso

joyeux   iloinen

jusqu’a johonkin saakka; morendo jusqu’a la fin = häipyen loppuun saakka

kadenssi   sointulopuke, joka vahvistaa sävellajin. Ks. myös Sävellajit Lisäksi: konsertossa kadenssi tarkoittaa virtuoottista, improvisoitua tai sävellettäy soolo-osuutta

kahdeksasosanuotti   aika-arvo, jonka kesto on 1/8 kokonuotin kestosta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta

kaikupedaali   pianon pedaaleista oikeanpuolimmainen, jolla sidotaan säveliä toisiinsa ja aiheutetaan kaikuefekti. Ks. myös Pianon pedaalit

kakofonia   kaoottinen soitto tai laulu

kaksiviivainen oktaaviala   keski-c:tä seuraavaksi korkeammasta c:stä lähtevä oktaaviala. Ks. kuva

kaksoiskonsertto   konsertto kahdelle soolosoittimelle ja orkesterille

kamarikuoro   pieni kuoro

kamarimusiikki   pienehkölle soitinryhmälle sävellettyä musiikkia, esim. duo tai trio

kamariorkesteri   täysimittaista sinfoniaorkesteria pienempi orkesteri

kantaatti   1600-luvulla Italiassa alkunsa saanut laajahko, joko maallinen tai hengellinen moniosainen sävellysmuoto yleensä kuorolle, sooloäänille ja orkesterille

kenraalibasso   1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin asti vallinnut säestyskäytäntö. Kenraalibasson periaatteen mukaan sointusoittaja improvisoi tyylinmukaisen sointutaustan bassonuottien ja niihin liitettyjen numeroiden perusteella

klaavi   nuottiavain

klassismi   länsimaisen taidemusiikin klassinen, homofonisesti painottunut sävellystyyli. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet

klaveeri   pianon entinen nimitys

klaviatuuri   pianon koskettimisto

klavikordi   pianon edeltäjä, jossa ääni tuotetaan lyömällä kieliä metallipuikoilla alhaalta päin

klusteri   useista yhtä aikaa soivista vierekkäisistä sävelistä koostuva sävelkimppu

kohotahti   sävel tai sävelet, jotka sävellyksessä sijaitsevat ennen ensimmäistä iskuista tahdinosaa

kokonuotti   aika-arvo, jonka kesto on neljä neljäsosanuottia

kokosävelaskel   suuri sekunti; esim. välimatka c-d. Koostuu kahdesta puolisävelaskelesta

kokosävelasteikko   pelkästään suurista sekunneista rakentuva asteikko

kolmijakoinen   kolmijakoisia ovat ne tahtilajit, joissa perussyke jaksottuu kolmeen. Esimerkiksi valssi on kolmijakoinen tahtilaji, jossa ykköstä painotetaan enemmän kuin kahta muuta tahdinosaa: 1, 2, 3, 1, 2, 3…

kolmisointu   kahdesta päällekkäisestä terssistä rakentuva sointu. Perusmuodossa olevan kolmisoinnun säveliä kutsutaan alhaalta ylöspäin pohjasäveleksi, terssiksi ja kvintiksi. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit

kolmiviivainen oktaaviala   korkea oktaaviala. Ks. kuva

koloratuuri, coloratura   naisääni, korkea, taiturillinen sopraano

konsertto   sävellys yhdelle tai useammalle soolosoittimelle ja orkesterille

konsonanssi   sopusointu; stabiili sointu, joka ei vaadi etenemistä eli purkausta

kontra-oktaaviala   oktaaviala pianon matalassa rekisterissä. Ks. kuva

kontrapunkti   sävellystekniikka, jolla tuotetaan polyfonista musiikkia

kontrasubjekti   teema-esiintymien kanssa samaan aikaan soiva muuttumaton vasta-aihe fuugassa

koraali   sävellysmuoto, esim. urkukoraali; seurakunnan esittämä virsilaulu jumalanpalveluksessa

kosketin   liikkuva tangentti, jota painamalla ääni syntyy kosketinsoittimissa, kuten pianossa

kromaattinen asteikko   puolisävelin nouseva tai laskeva asteikko. Ks. myös Asteikkojen harjoitteleminen

kuoro   lauluyhtye. Kuorot ovat joko mies-, nais-, lapsi- tai sekakuoroja

kvartetti   neljän esittäjän muodostama yhtye

kvartetto   sävellys neljälle esittäjälle

kvartoli   neljästä samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi

kvartti   neljän sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen f:ään on nimeltään kvartti. Ks. myös Intervallit

kvarttisekstisointu eli soinnun kvinttikäännös   sointukäännös, jossa pohjasävelenä on kvintti. Esimerkiksi c-duurisoinnun kvinttikäännöksessä alimpana sävelenä on g

kvintetti   viiden esittäjän muodostama yhtye

kvintetto   sävellys viidelle esittäjälle

kvintoli   viidestä samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi

kvintti   viiden sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen g:hen on nimeltään kvintti. Ks. myös Intervallit

kvinttikäännös    sointukäännös, jossa pohjasävelenä on kvintti. Esimerkiksi c-duurisoinnun kvinttikäännöksessä alimpana sävelenä on g

l’istesso tempo   samassa tempossa

la prima parte senza repetizione ensimmäinen osa ilman kertausta

la prima volta   ensimmäisellä kerralla. la seconda volta   toisella kerralla

Lacrimosa   surumielinen sielumessun, Requiemin osa

lacrimoso   valittaen, surren

lamentoso   valittaen

langsam   hitaasti

largamente   leveästi, hitaasti

largando   leventäen, laajentaen

larghetto   leveähkösti, hieman largoa nopeammin

largo   leveästi, laajasti, hitaasti

legato   sitoen

legatissimo   legaton superlatiivimuoto

léger, légere   kevyesti

leggiero   kevyesti, ketterästi, sirosti

lento, lent   hitaasti

liberamente   vapaasti

libero   vapaasti, a tempo libero = vapaassa tempossa

libretto   oopperoiden, balettien, ym. teksti

lied   laulu; Klavierlied = laulu sooloäänelle ja pianolle

loco   normaalikorkeudelta

luisant kirkkaasti, loistaen

m.d. (mano destra)   oikea käsi, soitetaan oikealla kädellä

m.d. (main droite)   oikea käsi, soitetaan oikealla kädellä

m.g. (main gauche)   vasen käsi, soitetaan vasemmalla kädellä

m.s. (mano sinistra)   vasen käsi, soitetaan vasemmalla kädellä

ma   mutta

ma non troppo   mutta ei liikaa

macabre   kuolemaan liittyvä, kauhea

madrigaali   Italiassa 1300-luvulla kehittynyt laulumusiikin muoto. Madrigaaleja sävelsi mm. Claudio Monteverdi (1567-1643)

maestoso   juhlallisesti

mano   käsi

marcatissimo   hyvin korostetusti, hyvin merkitsevästi

marcato   painottaen, korostaen, merkitsevästi

marche   marssi, marche funebre = surumarssi

marcia   marssi

marquez   korostaen, marquez le thème = teemaa korostaen

masurkka   puolalainen kepeä ja viehkeä, kolmijakoinen tanssi

matinea   konsertti aamupäivällä tai varhain iltapäivällä

martellato   vasaroiden

mediantti   duuri- tai molliasteikon kolmas sävel. Ks.Sävellajit myös

melisma   korukuvio melodiassa

mélange potpuri

melodia, melodie   kappaleen tärkein sävelkulku, ”se, jossa laulun sanat menisivät.” Vrt. säestys

melodinen molli   molliasteikko, jossa ylöspäin mentäessä korotetaan 6. ja 7. sävel, ja alaspäin tultaessa ne palautetaan. Molliasteikot selitetty täällä

meno   vähemmän

meno mosso   vähemmän liikkuvasti

menuetti, menuet, minuet, minuetto   vanha, siro, ranskalainen, kolmijakoinen tanssi, joka oli hyvin suosittu Ranskan hovissa

metriikka   termillä tarkoitetaan rytmin jaksottumista iskuisten ja iskuttomien elementtien poljennon perusteella tahdeiksi ja tahtilajeiksi

metronomi   tempon mittari, laite, jonka asteikko osoittaa iskujen määrän minuutissa ja tuottaa tasaisia sykeääniä

mezzo  melko, puoli

mezzo forte, (mf)   melko voimakkaasti. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

mezzo piano, (mp)   melko hiljaa. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

mezzo voce   puoliääneen

mikrointervalli   puolisävelaskelta suppeampi intervalli, neljännessävelaskel

missa   messu, missa solemnis = juhlamessu

misterioso   salaperäisesti

misura   tahti

misurato   hillitysti, maltillisesti

mobile   liikkuvasti

moderato   kohtalaisesti, kohtuullisella nopeudella

modéré   kohtalaisesti, kohtuullisella nopeudella

modulaatio   sävellajin vaihdos. Ks. myös Sävellajit

modus   mitta, tapa, tahti, moodi

molliasteikko, luonnollinen molliasteikko   säveljoukko, jossa sävelaskelten järjestys alhaalta ylöspäin on: kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel. Luonnollisen molliasteikon muunnelmia ovat harmoninen asteikko ja melodinen asteikko. Ks. myös Sävellajit

mollisointu   kahden päällekkäisen terssin muodostama kolmisointu. Alempi terssi on pieni, ylempi suuri. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta

molto   paljon, erittäin

moniääninen   kahdesta tai useammasta äänestä koostuva musiikki. Ks. polyfonia

moodi luokituskäsite; keskiajalta periytyvä kirkkosävellajijärjestelmä

mordentti   korukuvio. Ks. Korusävelet ja -kuviot

morendo   häipyen, kuolee pois

mosso   liikkuvasti

mouvement, movimento   sävellyksen osa

murtosointu   sointu, jonka äänet soitetaan peräkkäin

muunnesointu   sointu, jossa on muunnesäveliä

muunnesävelet   kantasävelistä kromaattisesti muuntamalla saadut sävelet. Esim. c-duuriasteikossa es olisi muunnesävel, koska se ei kuulu asteikon säveljoukkoon

muunnossävellajit   ne duuri- ja molliasteikot, joilla on sama perussävel. Esimerkiksi c-duuriasteikko ja c-molliasteikko ovat keskenään muunnossävellajeja

mäßig kohtalainen

Nachtmusik   yömusiikki, serenadi

napolilainen sekstisointu   asteikon alennetulle toiselle sävelelle rakentuva duurisointu terssikäännöksenä. Esimerkiksi d-mollissa napolilaisen sekstisoinnun sävelet alhaalta ylöspäin ovat g, b ja es

natural   luonnollinen; palautusmerkki

ne sortez pas älä lähde

nelijakoinen   tasajakoinen. Esimerkiksi 4/4-tahtilajissa on neljä tahdinosaa, jolloin rytmiä kutsutaan nelijakoiseksi

nelisointu   kolmesta päällekkäisestä terssistä rakentuva sointu. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit

neliviivainen oktaavi   Korkea oktaaviala. Ks. kuva

neljäsosanuotti   aika-arvo, jonka kesto on 1/4 kokonuotin kestosta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta

neoklassismi   uusklassismi

nicht   ei

nocturne, nokturno   sävellysmuoto, jonka yleissävy liittyy yötunnelmaan

non   ei

non troppo   ei liian

nooni   yhdeksäs; diatonisen asteikon ensimmäisen ja yhdeksännen sävelen välinen intervalli. Esim. pieni c – yksiviivainen d

nuottiavain   merkki, joka osoittaa tietyn sävelen paikan nuottiviivastolla

nuottiviivasto   koostuu viidestä vaakasuorasta viivasta, jolle nuotit merkitään

octava   oktaavi

oktaavi   kahdeksas; diatonisen asteikon ensimmäisen ja kahdeksannen sävelen välinen intervalli. Esim. pieni c – yksiviivainen c. Ks. myös Intervallit

oktaavialat   oktaavialat kertovat samannimisten sävelten tarkan paikan nuottiviivastolla ja koskettimistolla. Ks. myös kuva ja Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

oktetti   kahdeksan solistin muodostama yhtye

oktetto   kahdeksalle solistille sävelletty soitin- tai laulusävellys

Op.   opus, teos. Opusnumerointi ilmoittaa sävellysten julkaisujärjestyksen

opera buffa   koominen ooppera

opera seria   vakava ooppera

operetti   pienoisooppera

opettuoso   muistaen piano-opettajan kommentit (tämä pitäisi mielestäni ottaa yleiseen käyttöön!)

opus posthumous   teos, joka on julkaistu säveltäjän kuoltua

oratorio   useimmiten uskonnollinen, suuri, eeppinen sävellys solisteille, kuorolle ja orkesterille

orkesteri   suuri soitinyhtye, joka koostuu mm. jousi- ja puhallinsoittimista

ornamentti   korukuvio. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot

ossia   tai; vaihtoehtoinen sävelkulku

ostinato   toistuva, paikallaan pysyvä sointuaihe tai sävelrytmi, usein säestyksessä

otelauta   puulista, joka kulkee kielisoittimissa pitkin soittimen kaulaa ja ulottuu kaikupohjan keskelle, lähelle tallaa

ottava alta (8va)   oktaavia korkeammalta

ottava bassa (8vb)   oktaavia matalammalta

palautusmerkki   merkki, joka poistaa ylennys- tai alennusmerkin vaikutuksen. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta

parte   osa, rooli; itsenäinen ääni sävellyksessä. Colla parte = sooloääntä seuraten

partita   sarja

partituuri   nuotti, johon on merkitty kaikkien orkesterisoitinten stemmat

pas   askel, tanssiaskel; pas de deux = kahden henkilön balettitanssi

pas à pas askel askeleelta

paso doble   nopea, tasajakoinen tanssi, jonka askelet muistuttavat härkätaistelijan liikkeitä

passacaglia   hidas, juhlallinen, kolmijakoinen tanssi, joka oli osana 1700-1800 -lukujen orkesterisarjoja

passio   evankeliumin teksti mukaan sävelletty Jeesuksen kärsimystarina kuorolle, solisteille ja orkesterille

pastorale   maalaistunnelmaa tai paimenidylliä kuvaava soitinsävellys 6/8- tai 12/8-tahtilajissa

patetico, pathetique   pateettinen, mahtipontinen

pausa   tauko

pavane   italialainen, juhlallisen hidas, tasajakoinen piiritanssi 1500-luvulta

pedaali   pianon jalkapoljin. Ks. Pianon pedaalit. Myös: harpun tai patarummun polkimet, joiden avulla soittimen viritystä voidaan muuttaa

pentatoninen asteikko   asteikko, johon kuuluu viisi säveltä. Esim. duuripentatoninen asteikko alhaalta ylöspäin: c-d-e-g-a ja mollipentatoninen asteikko a-c-d-e-g

perdendo, perdendosi   häipyen

perusmuoto   soinnun muoto, jossa sävelet ovat terssijärjestyksessä. Pohjasävelenä on se sävel, jonka nimellä sointua kutsutaan. Esimerkiksi c-duurikolmisoinnun perusmuoto alhaalta ylöspäin lueteltuna on c-e-g

pesante   raskaasti

peu   vähän

peu á peu   vähitellen

piacivole   miellyttävästi

pianissimo, (pp)   hyvin hiljaisella äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

piano, (p)   hiljaisella äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

piano pianissimo (ppp) äärimmäisen hiljaisella äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa

pianola   mekaaninen koneisto, joka liitetään pianoon. Koneiston reikänauhan avulla on mahdollista tallentaa ja toistaa pianonsoittoa, ja piano vaikuttaa ”soivan itsestään”

pianotrio   sävellys pianolle, viululle ja sellolle

pieni oktaaviala   keski-c:tä seuraavaksi matalammasta c:stä lähtevä oktaaviala. Ks. kuva

piú   enemmän

piú forte   voimakkaammin

pizzicato (pizz.)   näppäillen; jousisoittimien soittotapa

placido   rauhallisesti

plus   enemmän

plus animé   vilkkaammin

poco   vähän; poco forte = vahvanlaisesti

poco a poco   vähitellen

pohjasävel   perusmuotoisen soinnun matalin sävel. Esim. soinnun c-e-g (sävelet lueteltu alhaalta ylöspäin) pohjasävel on c

poloneesi   puolalainen, juhlallinen, kolmijakoinen tanssi

polyfonia   moniäänisyys; itsenäiset äänet sen sijaan, että kappaleessa olisi vain esim. melodia ja säestys. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet

polyrytmi   polyrytmistä puhutaan silloin, kun säännöllisesti jaksottuvan rytmin alueelle tuodaan tilapäisesti toisin jaksottuva rytmi. Esimerkiksi kahteen jaksottuvan rytmin alueelle tuotua kolmeen jaksottuvaa kokonaisuutta kutsutaan trioliksi. Ks. myös Kaksoisetumerkit, kaksoispisteet, tupletit ja muita nuottien luvun yksityiskohtia

portamento   toisiinsa portaattomasti liittyvät sävelet; liukuen

portato   erotellen, artikulaatiotapa legaton ja staccaton välillä. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio

possibile, possible   mahdollisimman

postulez en vous-même hämmästellen

precisione   tarkkuus, täsmällisyys

precipitato   kiivaasti, syöksyen

prélude     preludi, alkusoitto. Vapaamuotoinen johdanto, josta on tullut romantiikan ajasta lähtien myös itsenäinen, lyhyehkö karaktäärisävellys

preparoitu piano   modernissa musiikissa käytetty piano, jonka ääntä on muutettu asettamalla sen kieliin tai vasaroihin erilaisia esineitä, kuten metallia, paperia, kumia ym.

pressez   kiirehtien, pakottavasti

prestissimo   mahdollisimman nopeasti

presto   hyvin nopeasti

priimi   ensimmäinen; kahden samankorkuisen sävelen välinen intervalli. Esimerkiksi c-c. Ks. myös Intervallit

prima   ensimmäinen, parhain. Prima ballerina = tanssijatar, joka tanssii baletissa pääroolin

prima vista   ensi näkemältä; sävellyksen soittaminen tai laulaminen nuoteista ilman harjoitusta

prima volta   ensimmäinen kerta, ensimmäisen kerran

prinsipaaliääni   johtava eli sooloääni; violino principale = sooloviulu

primo   nelikätisen sävellyksen diskanttisoittajan (sen, joka soittaa korkeammalta) osuus

pulssi   perussyke musiikissa. ”Mikä pulssisi on tässä kappaleessa?” ”85 BPM.”

puolinuotti   aika-arvo, jonka kesto on 1/2 kokonuotin kestosta, eli se kestää kaksi neljäsosaiskua. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

puolitauko   tauko, joka kestää kaksi neljäsosaiskua. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

puolisävelaskel, semiton   lyhin matka kahden pianon koskettimen välillä; kahden erikorkuisen sävelen pienin mahdollinen etäisyys tasavireisessä diatonisessa tai kromaattisessa asteikossa

purkaus   dissonanssin eteneminen konsonanssiin

quasi   tapaan

quasi marcia   marssin tapaan

questionnez kysyvästi, kysyen

rallentando (rall.)   hidastuen

rapido, rapidamente   nopeasti

rapsodia, rhapsody   erilaisista tunnetuista sävelmistä, varsinkin kansanlauluista koostuva soitinsävellys. Rapsodia on usein hyvin virtuoosinen

recital   resitaali, solistikonsertti

recitando   resitatiivin tapaan, lausuen

recitativo   resitatiivi, puhelaulu

reduktio   uudelleensovitus. Esim. moniäänisen partituurin sovitus pienemmälle kokoonpanolle

refrain   kertosäe

rekisteri   erikorkuiset vyöhykkeet ihmisäänen tai soittimen äänialoissa. Pianonsoitossa puhutaan ylä- (pianon oikean reunan koskettimet) , ala- (pianon vasemman reunan koskettimet) ja keskirekisteristä (koskettimet pianon keskivaiheilla)

repertoire   repertuaari, ohjelmisto

replica, reprise   repriisi, kertaus ja sen merkit; senza replica = ilman kertausta

Requiem   sielunmessu, käytetään mm. hautajaisissa

resitaali   yhden solistin konsertti. Solisti voi esiintyä joko yksin tai säestäjän / säestävän yhtyeen kanssa

resitatiivi   puhelaulu, yleensä: oopperassa

resonanssi   myötävärähtely; joustavat kappaleet värähtelevät, kun niihin osuu ääniaaltoja

retenu   viivytellen, pidätellen

Rêverie unelma, haaveilu, mietelmä

ricordanza   muisto

Rigaudon   vilkas, tasajakoinen hovitanssi Ranskasta 1600-1700 -luvuilta

rigoroso   ankarasti, tarkasti

rinforzando (rf., rfz.)   äkillisesti voimakkaasti korostaen

rinnakkaissävellajit   duuri- ja mollisävellajit, joilla on sama etumerkintä. Ks. myös Etumerkinnät ja sävellajit

risoluto, resoluto   päättäväisesti

ritardando (rit.)   hidastuen

ritenuto  hitaasti, pidätellen

ritmico   rytmikkäästi

romantiikka   klassisen musiikin tyylisuuntaus 1800-luvulla. Ks. Klassisen musiikin historian aikakaudet

rondino   pieni rondo

rondo   alunperin keskiaikainen piiritanssilaulu. Myöhemmin rondosta kehittyi sävellysmuoto, jossa sama rondoteema vuorottelee välitaitteiden kanssa

rubato   vapaassa rytmissä

ruhig   rauhallisesti

runkosävel   sävel, jolle rakentuu korukuvio. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot

sans   ilman; sans orgueil = vailla ylpeyttä

sarabande   barokkiajan espanjalainen, vakava ja juhlava, kolmijakoinen tanssi

sarja, suite   soitinsävellysmuoto, johon kuuluu useita erilaisia tansseja

satsi   tekstuuri, sävellystapa. Esim. polyfoninen satsi

scherzando   leikkisästi, vilkkaasti

Scherzo   leikillinen, nopea sävellys

schnell   nopeasti

schwach   heikosti

schwer   raskaasti

secco   kuivasti, ilman pedaalia

seconda volta   toinen kerta, toisen kerran

secondo   toinen (nelikätisen sävellyksen bassosoittajan osuus)

segno   merkki, johon/josta kerrataan. Ks. myös Kertausmerkit

sehr   hyvin, erittäin; sehr langsam = hyvin hitaasti

seksti   kuuden sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen a:han on nimeltään seksti. Ks. myös Intervallit

sekstisointu eli soinnun terssikäännös  sointukäännös, jossa pohjasävelenä on terssi. Esimerkiksi c-duurisoinnun terssikäännöksessä alimpana sävelenä on e

sekstoli   kuudesta samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi

sekunti   kahden sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen d:hen on nimeltään sekunti. Ks. myös Intervallit

sekvenssi   aiheensiirto, saman aiheen toistuminen eri säveltasoilta

semiton   puolisävelaskel

semplice   yksinkertaisesti

sempre   aina, yhä

sensibile   tunteellisesti

sentimento   tunne

senza   ilman

septimi   seitsemän sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen h:hon on nimeltään septimi. Ks. myös Intervallit

septimisointu   nelisointu, esim. g-h-d-f. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit

septoli   seitsemästä samankestoisesta nuotista muodostunut polyrytmi

sforzando, sforzato, (sf., sfz.)   äkillinen korostus

sforzando piano (sfp.)   äkkiä voimakkaasti, sitten hiljaisella äänenvoimakkuudella

si deve suonare tutto questo pezzo delicatissimamente e senza sordini koko kappale on soitettava hyvin herkästi ja ilman vasenta pedaalia

si replica   kerrataan

sidekaari   yhdyskaari, jolla yhdistetään aika-arvot yhdeksi kokonaisuudeksi. Ks. myös Kaaret pianonsoitossa

silence   hiljaisuus, tauko

simile, sim.   samalla tavalla. Esim. pedaalinkäyttöä on jatkettava samoin, kuin se on alussa merkitty

sinfonia   laajamuotoinen orkesterisävellys; myös: Johann Sebastian Bachin käyttämä nimitys kolmiäänisistä inventioista

sinfoniaorkesteri   täysimittainen orkesteri, suurin soitinyhtye, jota klassisessa musiikissa käytetään

sinfonietta   nimitys kamariorkesterille

sinfoninen runo   orkesterisävellys, joka kuvailee runon tai tarinan vaiheita

skaala   asteikko

smorzando (smorz.)   häipyen, kuolee pois (sekä tempo että voimakkuus)

sognando   unenomaisesti

sointu, chord   kolmen tai useamman sävelen yhteissointi. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit

sointuasteet   kolmi- tai nelisoinnut, joiden pohjasävelinä ovat duuri- tai molliasteikon kantasävelet. Ensimmäiselle sävelelle rakentuva sointu on siis ensimmäisen asteen sointu, toiselle sävelelle rakentuva sointu toisen asteen sointu jne.

sointujen käännökset   kolmi- ja nelisointujen muodot, joissa bassossa on jokin muu soinnun sävelistä kuin pohjasävel. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit

solfa, solfège   säveltapailu, oppimiskokonaisuus, johon kuuluu mm. laulaminen suoraan nuotista sekä erilaisten rytmien opettelu

solmisaatio   säveltapailujärjestelmä, jossa asteikon sävelet nimetään nimin do, re, mi, fa, so, la ja ti

solo, soolo   yksin; solistin esittämä itsenäinen osuus sävellyksessä

sonaatti   moniosainen soitinsävellys soolosoittajalle tai kamarimusiikkikokoonpanolle. Wieniläisklassisessa sonaatissa on yleensä kolme tai neljä osaa, joista ensimmäinen osa on sonaattimuotoinen sävellys, toinen osa usein hidas ja kaunis, kolmas osa (mikäli sitä on) menuetti tai scherzo, ja neljäs, finaaliosa, yleensä loistelias

sonaattimuoto   sävellysmuoto, usein wieniläisklassisen sonaatin, kvartetin tai sinfonian ensimmäisen osan muoto. Sonaattimuoto koostuu esittely-, kehittely- ja kertausjaksosta. Esittelyjaksossa on pääteema ja tälle vastakohtainen sivuteema. Esittelyjakson päätteeksi kadensoidaan uuteen sävellajiin. Kehittelyjaksossa teemoilla leikitellään ja niitä muokataan. Kertausjaksossa palataan pääsävellajiin, ja se on rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin esittelyjakso

sonata, sonate   sonaatti

sonatiini   pienimuotoinen sonaatti

sonetti   pieni laulu; italialainen renessanssin aikakauden runomuoto

sonoro   soinnukkaasti

sopra   yllä; pianomusiikissa: käsi viedään toisen yläpuolitse

sopraano   korkein ääniala

sopraanoavain   C-avain, joka määrittää yksiviivaisen c:n paikaksi nuottiviivaston ensimmäisen viivan

sordino, sordina   vaimentaja, laite, jonka avulla soittimen äänenvoimakkuutta heikennetään. Pianossa: vasen pedaali

sostenuto   pidätellen

sotto voce   puoliääneen

souple   joustavasti

spirito, spiritoso   elinvoimaisesti, sielukkaasti

staccato   lyhyesti, erotellusti. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio

stanza   säkeistö

stemma  moniäänisessä sävellyksessä yksittäisen äänen osuus. Esim. huilustemma

strepitoso   riehakkaasti, raisusti

stretta, stretto   nopeutunut tempo; loppukiri

stringendo (string.)   kiihtyen, muuttuen vähitellen nopeammaksi

suave   lempeä, suloinen

subdominantti   duuri- tai molliasteikon neljäs sävel. Ks. myös Sävellajit

subito (sub.)   äkkiä, yhtäkkiä

subkontra-oktaaviala   oktaaviala pianon matalassa rekisterissä. Ks. kuva

submediantti   duuri- tai molliasteikon kuudes sävel. Ks. myös Sävellajit

Suite  sarja

sul   päällä, esim. sul tasto = otelaudalla, sul ponticello = soitetaan jousella lähellä kielisiltaa

sur la langue kielen päällä

suono   sävel, sointi

suuri oktaaviala   matala oktaaviala. Ks. kuva

syke, perussyke   tasaiset iskut, jotka soittaja kuvittelee mielessään pysyäkseen rytmissä. Kappaleen perussykkeen tempo voi olla esimerkiksi 90 BPM. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

synkooppi   kolmen sävelen rytmi, jossa keskimmäinen sävel kestää kaksi kertaa niin pitkään kuin reunoilla olevat sävelet. Esim. kahdeksasosanuotti-neljäsosanuotti-kahdeksasosanuotti

säestys   säestävät äänet ovat niitä, jotka tukevat melodiaa. Ks. myös Vapaa säestys

sävelaskel   kahden vierekkäisen sävelen välinen etäisyys diatonisessa tai kromaattisessa asteikossa

sävellaji   säveljoukko, jota sävellyksessä käytetään. Ks. myös Sävellajit

tabulatuuri   musiikinmerkintäjärjestelmä, jossa merkitään sormen paikka esim. kitaran otelaudalla

tahdinosa, tahtiosa   tahdinosat ovat yksikköjä, joihin tahdit jaetaan. Tahdinosia on yleensä kaksi, kolme tai neljä (esim. 2/4-tahtilajissa on kaksi tahdinosaa). Toiset tahdinosista ovat korostetumpia kuin toiset (vahva tahdinosa vs. heikko tahdinosa)

tahtilaji   osoittaa, kuinka paljon aika-arvoja mahtuu tahtiin. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

tahtiosoitus   osoittaa ylemmällä numerollaan tahdissa olevien tahdinosien määrän ja alemmalla numerollaan tahdinosien nuottiarvon. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

taite   minkä tahansa pituisen rakenteellisen yksikön yleisnimitys musiikissa

talla   kielisoittimen puinen koroke, kielisilta, jonka päällä kielet lepäävät. Esim. viulun tai kitaran talla

tanto   liikaa

tarantella   napolilainen, erittäin nopea tanssi, jonka tahtilaji on 3/8 tai 6/8

tasajakoinen   tasajakoisia ovat ne tahtilajit, joissa perussyke jaksottuu kahteen. Esimerkiksi humppa on kaksijakoinen tahtilaji, jossa ykköstä painotetaan enemmän kuin kakkosta: 1, 2, 1, 2…

tasavireisyys   viritys, jossa kaikki puolisävelaskelet ovat samankokoisia. Piano on tasavireinen instrumentti. Tasaviritys mahdollistaa enharmonian, toisin kuin luonnonviritys tai pythagoralainen viritys

tasto   kosketin, näppäin; otelauta

tauko   hetki, jolloin ei soiteta. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

teema   musiikillinen aihe sävellyksessä. Esim. fuugan teema, pääteema tai sivuteema

tempestoso   myrskyisästi, rajusti

tempo   musiikin esitysnopeus, aikamitta

tempo I   soitettava kappaleen alkuperäisessä lähtötempossa

tempo di marcia   marssitempo

teneramente   herkästi

tenori   korkea miesääni

tenuto (ten.)   pidätellen. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio

terssi   kolmen sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen e:hen on nimeltään terssi. Ks. myös Intervallit

terssikäännös  sointukäännös, jossa pohjasävelenä on terssi. Esimerkiksi c-duurisoinnun terssikäännöksessä alimpana sävelenä on e

tertia   terssi

tertsetto   kolmen laulajan esittämä laulusävellys

timbre   sävy, sointiväri, äänenväri

toccata   usein virtuoosinen, rytmikäs sävellys

toccatina   pieni toccata

tonaalisuus   duuri- ja molliasteikkoihin perustuva järjestelmä, jossa asteikon perussävel muodostuu keskipisteeksi, ”kotisäveleksi.” Ks. myös Sävellajit

toonika   asteikon perussävel. Ks. myös Sävellajit

tous, tout   kaikki, koko; tout l’archet = koko jousella

tranquillo   rauhallisesti

transitio   moduloiva välijakso pääteeman ja sivuteeman välissä sonaattimuodossa

transkriptio   sävellyksen sovittaminen muulle kuin alkuperäiselle kokoonpanolle

transponointi   sävellyksen siirto toiseen sävellajiin

transponoivat soittimet   soittimet, joiden nuottiin merkitään tietyt nuotit, mutta soiva sävelkorkeus onkin jokin muu. Esimerkiksi b-vireisellä soittimella (b-klarinetti) c:n kirjoitettu nuotti soikin b:nä

traurig   surullisesti

traverso   poikittainen; flauto traverso = poikkihuilu

tre, trois   kolme

tredesimi   kolmentoista sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä kaksiviivaiseen a:han on nimeltään tredesimi. Ks. myös Intervallit

tremolo   mahdollisimman nopea saman sävelen, intervallin tai soinnun toistaminen

trés   hyvin, erittäin

trilli (tr.)   korukuvio, jossa sävel vuorottelee nopeasti ja tasaisesti joko pienen tai suuren yläsekuntinsa kanssa. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot

trio   kolmen esittäjän muodostama yhtye; sävellys kolmelle esittäjälle. Myös: keskimmäinen sikermä pienimuotoisessa sävellyksessä, esim. menuetissa

trioli   kolmesta samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi. Ks. myös Kaksoisetumerkit, kaksoispisteet, tupletit ja muita nuottien luvun yksityiskohtia

triste   surullisesti

tritonus   kolmesta kokosävelaskelesta muodostunut ylinouseva kvartti. Ks. myös Intervallit

troppo   liikaa

Träumerei   unelma, haaveilu

turca   turkkilainen; alla turca = turkkilaiseen tyyliin

tutta la forza   täydellä voimalla

tutte corde   kaikki kielet

tutti   koko kuoro tai orkesteri. Vrt. solo

un peu   hieman

un poco   hieman

una corda (u.c.)   vasemmanpuolista pedaalia käyttäen

undesimi   yhdentoista sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä kaksiviivaiseen f:ään on nimeltään undesimi. Ks. myös Intervallit

unisono   yksiäänisesti

urkupiste   jossain äänessä, yleensä bassossa, paikallaan pysyvä sävel

urkupistepedaali   yksi pianon pedaaleista. Urkupistepedaali jättää yhden sävelen soimaan. Ks. myös Pianon pedaalit

Urtext   nuottijulkaisuja, jotka perustuvat luotettaviin lähteisiin, käsikirjoituksiin tai ensipainoksiin. Urtext-nuoteissa ei yleensä ole toimittajien lisäämiä esitysmerkkejä

uusklassismi, neoklassismi   1900-luvun alun tyylikausi Euroopassa. Uusklassismi välttää liiallista tunteellisuutta ja käyttää klassisia muotorakenteita

vapaa säestys   soittotapa, jossa soitetaan sointumerkeistä. Ks. myös Vapaa säestys

variaatio   muunnos, muunnelma. Myös: tanssinumero baletissa

veloce   nopeasti, vilkkaasti

verse   säkeistö

vibrato   väristen, aaltoillen. Sävelkorkeuden vähäinen ja säännöllinen vaihtelu, joka elävöittää musiikkia. Käytetään esim. laulu- ja jousisoitinmusiikissa

vigoroso   voimakkaasti, tarmokkaasti

viisiviivainen oktaaviala   korkea oktaaviala. Ks. kuva

viivasto   nuottiviivastossa on viisi viivaa, joille nuotit merkitään. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

vivace   pirteästi, vilkkaasti

vivacissimo   hyvin vilkkaasti

vivo   eloisasti

voce, voice   ääni

vokaliisi, vocalise   pieni, laulava soitinsävellys

volta   kerta

vorschlag   etulyönti, etuhele

vähennetty sointu   sointu, jossa päällekkäin on kaksi pientä terssiä. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit

wenig   vähän

wieniläisklassismi   klassisen musiikin tyylikausi (n. 1750-1820). Wieniläisklassisia säveltäjiä olivat mm. Ludwig van Beethoven ja Wolfgang Amadeus Mozart. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet

yhdyskaari   sidekaari, jolla yhdistetään aika-arvot yhdeksi kokonaisuudeksi. Ks. myös Kaaret pianonsoitossa

yksiviivainen oktaaviala   keski c:stä lähtevä oktaaviala. Ks. kuva

yleistauko, kenraalipaussi, pausa generale   kaikkien orkesterin soitinten yhtäaikainen tauko

ylennysmerkki   etumerkki, joka korottaa sävelen puoli sävelaskelta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta

ylinouseva kolmisointu   kolmisointu, jossa päällekkäin on kaksi suurta terssiä. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit

ylinousevat intervallit   suuria ja puhtaita intervalleja yhden puolisävelaskeleen suuremmat intervallit. Ks. myös Intervallit

yläsävelet   sävelet, jotka soivat yhtäaikaisesti kulloinkin soitettavan sävelen mukana johtuen kielen värähtelystä. Eri soitinten sointivärit riippuvat olennaisesti yläsävelten keskinäisistä voimakkuussuhteista

ziemlich   verraten, melko

zu   liian; nicht zu schnell = ei liian nopeasti

äänenkuljetus   eri äänten kulku moniäänisessä satsissa

ääniala   ne äänenkorkeudet, jotka voidaan kullakin soittimella tai ihmisäänellä tuottaa

äänikerta   rekisteri uruissa ja cembalossa

äänirauta   viritysrauta: teräksinen haarukka, jota lyötäessä soi virityksen lähtökohtana oleva sävel, useimmiten yksiviivainen a

ääriäänet   moniäänisen sävellyksen korkein ja matalin ääni. Esim. sekakuorossa sopraano ja basso

Lopuksi vielä suuntaa antava kuvaus eri tempomerkintöjen suhteista toisiinsa järjestyksessä hitaimmasta nopeimpaan: largo – lento – grave – adagio – larghetto – adagietto – andante – andantino – moderato – allegro – allegro moderato – allegro – allegro con fuoco – allergro con spirito – allergro assai – allegro vivace – presto – prestissimo.

Etsitkö jotain harvinaisempaa musiikkisanaa, mutta et löydä sitä listasta? Kysy kommenttiosiossa, ja pyrin selvittämään sanan merkityksen!

Opettele musiikkisanasto vähän kerrallaan (poco a poco) mutta päättäväisesti (risoluto)!

Lähteet:

Laurila, Lepo (1988). Musiikkisanasto. Fazer.

Zeranska-Gebert, Grazyna ja Lampinen, Teuvo (2018). Parlando – musiikkisanakirja. Gaudeamus.

_{Kuvat: Shutterstock/Unsplash/Pixabay}