Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!
Musiikkisanasto, josta löydät kaikki yleisimmät musiikkitermit. Musiikkisanaston sanat ovat pääosin italiaa, mutta mukaan mahtuu myös ranskan-, englannin-, latinan- ja saksankielisiä termejä. Musiikkisanasto sisältää lisäksi muutamia suomenkielisiä sanoja, jotka musiikin opiskelijan olisi hyvä osata.
Ota musiikkisanasto haltuun tämän vinkin avulla: opi aina huolella ne pari sanaa, jotka vilahtavat senhetkisessä harjoituskappaleessasi!
Fun fact: kerran Italiassa, osaamatta sanaakaan italiaa, matkustin autokyydillä vuoristotietä jonnekin. Kuski viiletti melkoista vauhtia mutkissakin, mutta meillä ei ollut yhteistä kieltä, jolla olisin voinut ilmaista toiveeni vähän hitaammasta vauhdista. Sitten päähäni pälkähti musiikkialan koulutukseni ja ilmoitin: ”Meno mosso!”
Musiikkisanasto:
a, à prepositio; johonkin tapaan
a cappella säestyksetön kuorolaulu
a mezza voce puolella äänen voimakkuudella, hillitysti
a piacere mielen mukaan
a prima vista ensi näkemältä
a tempo, al tempo tempossa, merkitsee alkuperäiseen aikamittaan palaamisen siitä poikkeamisen jälkeen
a una corda (u.c.) pianonsoitossa: una corda-pedaalia käyttäen
aaria, aria oopperan tai oratorion osa, esim. ooppera-aaria = aria d’opera
aber mutta
absoluuttinen sävelkorva kyky tunnistaa sävelen taajuus korvakuulolta
accelerando (accel.) kiihdyttäen, nopeutuen
accompaniment, accompagnamento säestys
act näytös oopperassa tai baletissa. Esim. second act = toinen näytös
ad libitum (ad lib.) mielen mukaan, vapaasti
adagietto hitaahkosti, keveämmin kuin adagio
adagio hitaasti
affettuoso sydämellisesti, intohimoisesti
afflitto, con afflizione surullisesti, lannistuneesti
agile notkeasti, vikkelästi
agitato kiihkeästi, myrskyisästi
agogiikka musiikin esittämiseen liittyvä käsite, joka viittaa tempon vaihteluun sekä rytmin joustavuuteen ja ilmeikkyyteen
aika-arvo ilmoittaa sävelen keston suhteessa tempoon. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
akordi sointu
aksentti sävelen korostaminen. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio
akustiikka tilan ominaisuudet, jotka vaikuttavat äänen kuulumiseen
al, alla, à la tapaan, samoin kuin
al fine loppuun
al rigore di tempo täsmälleen, määrätyssä tempossa
al segno soitettava merkkiin asti
Albertin basso murtosointuinen säestys pianosävellyksissä
Alborada espanjalainen aamuserenadi
alennusmerkki etumerkki, joka alentaa sävelen puoli sävelaskelta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta
alkusoitto, overtyyri, ouverture oopperan, baletin, soitinsävellyksen tai muun laajamuotoisen teoksen alkumusiikki
alla breve lyöntiyksikkönä puolinuotti
alla marcia marssin tapaan
allargando (allarg.) leventyen, hidastuen
allegretto kohtuullisen nopeasti, hieman sirommin kuin allegro
allegro nopeasti (ennen: iloisesti)
allegro assai varsin nopeasti
Allemande saksalainen tasajakoinen, rauhallinen hovitanssi 1500-luvulta
altto matala lapsen tai naisen ääni; toinen ääni neliäänisessä satsissa
amoroso sydämellisesti
andante käyden, kävelyvauhtia
andantino kevyesti käyden
animato, animando eloisasti, vilkkaasti
animé vilkas, sielukas
appassionato intohimoisesti
appoggiatura pitkä etuhele, etusävel; valmistamaton pidätys
aprés jälkeen
apuviiva lyhyt viiva nuottiviivaston ylä- tai alapuolella. Apuviivoille merkitään nuotit, jotka eivät mahdu viivastolle. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
arabeski, arabesque arabialainen ornamentti; teoksesta: pieni, viehättävä sävellys
arco soitetaan jousella
armonioso harmonisesti, sopusointuisesti, sulosointuisesti
arpeggio murtosointu; harpun tapaan, soinnun sävelet soitetaan murrettuina
artikulaatio tapa tuottaa, yhdistää ja erottaa ääniä musiikissa. Esim. legato
assai, assez sangen, kyllin, erittäin
asteikko vierekkäisistä sävelistä koostuva oktaavin laajuinen sävelikkö. Ks. myös Asteikkojen harjoitteleminen
atonaalisuus järjestelmä, jossa mikään käytettävissä olevista sävelistä ei muodostu tonaaliseksi keskipisteeksi. Viittaa tavallisesti vuoden 1900 jälkeen sävellettyihin teoksiin
attacca jatketaan ilman keskeytystä. Voidaan merkitä moniosaisissa sävellyksissä jonkun osan loppuun, esim. attacca subito il seguente = jatketaan heti [seuraavaan osaan] ilman keskeytystä
avec kanssa; avec une légere intimité = kevyen intiimisti
avec étonnement hämmästellen, ihmetyksellä
bagatelle pienimuotoinen, kevyt sävellys
balladi kertomaruno tai sellaiseen perustuva laulu; kertova soitinsävellys
bar tahti
barcarolle, barcarola venetsialainen, haikeamielinen gondolilaulu, jonka tahtilaji on 6/8
baritoni toiseksi matalin miesääni, joka on tenoria matalampi, mutta bassoa korkeampi
barokki taidehistoriallinen tyylikausi, joka musiikissa kesti 1600-luvun alkupuolelta 1700-luvun puoliväliin. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet
basso soinnun matalin sävel; matalin miesääni
bassoavain bassoklaavi, F-avain
basso continuo kenraalibasso
bel canto pehmeä, kaunis äänenkäyttö- ja laulutapa
ben hyvin, erittäin
berceuse kehtolaulu
bewegt liikkuvasti
bis uudelleen, vielä kerran
bolero espanjalainen tanssi 1700-luvulta
BPM beats per minute, iskua minuutissa. Esim. metronomilukema voi olla 70 BPM
bravo hyvä, uljas, loistava
bravura suuri taituruus
brillante loistava, virtuoosinen
buffa pila, kuje
c-avain merkki, joka määrää yksiviivaisen c:n paikan nuottiviivastolla
cadenza kadenssi
caesura, kesuura, sesuura tauko, fraasinkatkaisu tai loppu
calando tyyntyen
calmato tyynesti
campanella pieni kello, tiukunen
cantabile laulavasti
cantando laulavasti
canto laulu
capriccioso oikuttelevasti
cédez taipuen, myöntyen, hidastuen
cembalo näppäinkoneistolla toimiva kosketinsoitin, keksitty kauan ennen nykyistä pianoa
chaconne kolmijakoinen (3/4) hidas tanssi, joka tuotiin 1600-luvulla Espanjaan Etelä-Amerikasta
circa noin, suunnilleen
clef nuottiavain
coda häntä, liite, lisäke, koda. Ks. myös Kertausmerkit
come kuten
comodo mukavalla nopeudella, kiireettömästi
con, col kanssa
con affetto kiihkeästi, liikuttuneesti
con amore rakkaudella
con brio eloisasti, vauhdikkaasti
con calore lämmöllä
con forza voimalla
con fuoco tulisesti
con furia raivoisasti
con grazia viehkeästi
con moto liikkuvasti
con ped. pedaalin kanssa
con sentimento melankolisesti
con sordino sordinon kanssa
con suono soinnikkaasti
conseillez-vous soigneusement huolellisesti suunnitellen
corda, corde soittimen kieli, esim. due corde: kahdella kielellä
coupé katkoen, erottaen, survaisten
crescendo (cresc.) suurentuvalla äänenvoimalla. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
da capo (D.C.) tarkoittaa sävellyksen kertaamista alusta. Ks. myös Kertausmerkit
da capo al fine (D.C. al fine) alusta fine-sanaan asti. Ks. myös Kertausmerkit
dal segno (D.S.) soitettava merkistä. Ks. myös Kertausmerkit
dans une grande bonté suurella lempeydellä
das Wohltemperierte Klavier hyvin viritetty piano; Johann Sebastian Bachin 24 preludin ja fuugan sävellyskokoelma
deciso päättäväisesti
decrescendo (decresc.) vähitellen heikentyvällä äänenvoimalla
dehors korostaen, tuoden esiin
delicatissimo mahdollisimman herkästi
delicato herkästi
destra oikea
diatoninen asteikko seitsemästä sävelestä koostuva, oktaavin laajuinen asteikko, joka koostuu viidestä koko- ja kahdesta puolisävelaskelest (diminuendo, dim. hiljentyen, vähenevällä äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
diskantti korkein kuoroääni; pianosävellyksissä oikean käden osuus
diskanttiavain g-avain
disperato epätoivoisesti
dissonanssi riitasointu. Dissonanssi ei ole soinniltaan vakaa, vaan se vaatii etenemistä purkauksen kautta
dodekafonia 12-säveljärjestelmä
dolce suloisesti
dolcissimo erittäin suloisesti
dolente surevasti
doloroso tuskaisesti
dominantti duuri- tai molliasteikon viides sävel. Ks. myös Sävellajit
doppio movimento tempon muuttuminen kaksi kertaa nopeammaksi
douloureux tuskaisasti
doux pehmeästi
du bout de la pensée ajatuksen reunalla, ajatuksen kulmalla
due kaksi
duo, duetto sävellys kahdelle soittimelle tai laulajalle. Duetto on yleensä laulusävellys, duo soitinsävellys
duoli kahdesta samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi
duolo tuskallisesti
duuriasteikko säveljoukko, jossa sävelaskelten järjestys alhaalta ylöspäin on: kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel. Ks. myös Sävellajit
duurisointu kahden päällekkäisen terssin muodostama kolmisointu. Alempi terssi on suuri, ylempi pieni. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta
dynamiikka äänenvoimakkuuden vaihtelu
e, et ja
eguale, equale tasainen, samantapainen
eilend kiirehtien
ekspositio esittelyjakso
ekspressionismi 1900-luvun alun eurooppalaisen taiteen tyylisuuntaus, joka pyrki ulkoisten vaikutelmien sijasta välittämään ihmisen sisäisiä, alitajuisia tuntoja
elegia vakava, surullinen soitinsävellys, jonka sisältö liittyy usein kuolemaan
embouchure soittimen suukappale
en animant eloisasti, nopeuttaen
en dehors korostaen, esille
en diminuant hiljentyen
encore vielä, lisää
energico energisesti
enharmoninen enharmonisiksi vastineiksi nimitetään tasavireisiä säveliä, jotka voidaan nuotintaa useammalla eri tavalla. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
espressione ilmaisu, tunne
espressivo ilmeikkäästi
eroico sankarillisesti
etwas jonkin verran
etwas schneller jonkin verran nopeammin
etydi, étude harjoitelma
exalté hurmioitunut
expressif ilmeikkäästi
f-avain bassoavain, nuottiavain, joka määrittää pienen f:n paikaksi nuottiviivaston neljännen viivan alhaalta lukien
facile helposti
fantasia luovaan mielikuvitukseen perustuva, vapaamuotoinen sävellys
fermaatti, fermata pysähdys, pidäke. Levähdysmerkki, joka pysäyttää sävelkulun soittajan määrittelemäksi ajaksi. Voi pidentää ääntä tai taukoa
feroce hurjasti
festivo juhlavasti
fine loppu. Ks. myös Kertausmerkit
flautando huilumaisesti
flessible notkea, taipuisa
fließend luistavasti, soljuvasti
fluente sujuvasti
forte (f) voimakkaasti. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
fortepiano nykypianon edeltäjä, joka oli käytössä v. 1720–1850
fortissimo (ff) hyvin voimakkaasti. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
forzando, forzato (fz) yksittäistä säveltä tai sointua voimakkaasti korosttenuaen. Tästä on olemassa variantti mfz, joka tarkoittaa korostaen, mutta vain mezzo forte -voimakkuuteen asti
fraasi musiikillinen lause, pieni, melodinen kokonaisuus
frei vapaasti
funébre, funebre hautajaisiin kuuluva, marche funebre = surumarssi
furioso raivokkaasti
fuuga, fuga, fugue polyfoninen sävellysmuoto. Perustuu yleensä yhteen teemaan, joka esiintyy vuorotellen keskenään samanarvoisissa äänissä (ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet). Latinaksi fuga tarkoittaa pakenemista
g-avain diskanttiavain, nuottiavain, joka määrittää yksiviivaisen g:n paikaksi nuottiviivaston toisen viivan alhaalta lukien
gavotte, gavotti siro, ranskalainen hovitanssi 1500–1700-luvulta
gehend käyden
geistlich hengellinen
giocoso leikkisästi
giusto oikein, tarkasti, täsmällisesti, tempo giusto = oikea, tarkoituksenmukainen tempo
glissando liukuen
Gnossienne Erik Satien käyttämä nimitys erään sävellyskokoelmansa kappaleille
gran suuri; con gran espressione = suurella ilmeikkyydellä ja ilmaisuvoimalla
grandioso suureellisesti, ylevästi
grave raskaasti, vakavasti
grazioso viehkeästi
grosso iso, järeä
gruppetto kaksoishele. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot
gustoso aistikkaasti
Gymnopédie spartalaisten neitosten alastontanssi
Hammerklavier vasaraklaveeri, pianoforten ja pianon nimitys 1800-luvulla
harmonia sopusointu; samaan aikaan soivien sävelten yhteissointi
harmoninen molli molliasteikko, jossa korotetaan 7. sävel. Ks. myös Sävellajit
homofonia moniäänisen musiikin muoto, jossa vain yksi äänistä, yleensä ylin, on melodisesti itsenäinen muiden äänien toimiessa säestävinä. Vrt. polyfonia
humoreski, humoresque leikillinen, hilpeä sävellys
impetuoso kiivaasti
impressionismi eräs 1900-luvun alun eurooppalaisen konserttimusiikin tyylivirtauksista. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet
impromptu improvisoitu, ikään kuin puolihuolimattomasti sävelletty, uesin lyhyehkö soitinsävellys
interludium, interludi moniosaisen sävellyksen välisoitto
intermezzo välisoitto, välinäytös oopperassa; lyhyt sävellys
intervalli kahden sävelen välinen etäisyys
intimement intiimisti
impetuoso kiivaasti
inventio keksintö, pieni sävellys. Johann Sebastian Bach on säveltänyt klaveerille 15 kaksiäänistä inventiota
isku ajallinen perusyksikkö musiikissa. Iskut ovat aina keskenään samanpituisia, vrt. sekunnit. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
johtosävel duuri- tai molliasteikon seitsemäs sävel, joka pyrkii purkautumaan asteikon perussäveleen. Ks. myös Sävellajit
jousikvartetti soitinyhtye, johon kuuluu yleensä kaksi viulua, alttoviulu ja sello
jousikvintetti soitinyhtye, johon kuuluu yleensä kaksi viulua, alttoviulu, sello ja kontrabasso
joyeux iloinen
jusqu’a johonkin saakka; morendo jusqu’a la fin = häipyen loppuun saakka
kadenssi sointulopuke, joka vahvistaa sävellajin. Ks. myös Sävellajit Lisäksi: konsertossa kadenssi tarkoittaa virtuoottista, improvisoitua tai sävellettäy soolo-osuutta
kahdeksasosanuotti aika-arvo, jonka kesto on 1/8 kokonuotin kestosta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta
kaikupedaali pianon pedaaleista oikeanpuolimmainen, jolla sidotaan säveliä toisiinsa ja aiheutetaan kaikuefekti. Ks. myös Pianon pedaalit
kakofonia kaoottinen soitto tai laulu
kaksiviivainen oktaaviala keski-c:tä seuraavaksi korkeammasta c:stä lähtevä oktaaviala. Ks. kuva
kaksoiskonsertto konsertto kahdelle soolosoittimelle ja orkesterille
kamarimusiikki pienehkölle soitinryhmälle sävellettyä musiikkia, esim. duo tai trio
kantaatti 1600-luvulla Italiassa alkunsa saanut laajahko, joko maallinen tai hengellinen moniosainen sävellysmuoto yleensä kuorolle, sooloäänille ja orkesterille
kenraalibasso 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin asti vallinnut säestyskäytäntö. Kenraalibasson periaatteen mukaan sointusoittaja improvisoi tyylinmukaisen sointutaustan bassonuottien ja niihin liitettyjen numeroiden perusteella
klaavi nuottiavain
klassismi länsimaisen taidemusiikin klassinen, homofonisesti painottunut sävellystyyli. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet
klaveeri pianon entinen nimitys
klaviatuuri pianon koskettimisto
klavikordi pianon edeltäjä, jossa ääni tuotetaan lyömällä kieliä metallipuikoilla alhaalta päin
klusteri useista yhtä aikaa soivista vierekkäisistä sävelistä koostuva sävelkimppu
kohotahti sävel tai sävelet, jotka sävellyksessä sijaitsevat ennen ensimmäistä iskuista tahdinosaa
kokonuotti aika-arvo, jonka kesto on neljä neljäsosanuottia
kokosävelaskel suuri sekunti; esim. välimatka c-d. Koostuu kahdesta puolisävelaskelesta
kokosävelasteikko pelkästään suurista sekunneista rakentuva asteikko
kolmijakoinen kolmijakoisia ovat ne tahtilajit, joissa perussyke jaksottuu kolmeen. Esimerkiksi valssi on kolmijakoinen tahtilaji, jossa ykköstä painotetaan enemmän kuin kahta muuta tahdinosaa: 1, 2, 3, 1, 2, 3…
kolmisointu kahdesta päällekkäisestä terssistä rakentuva sointu. Perusmuodossa olevan kolmisoinnun säveliä kutsutaan alhaalta ylöspäin pohjasäveleksi, terssiksi ja kvintiksi. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit
kolmiviivainen oktaaviala korkea oktaaviala. Ks. kuva
koloratuuri, coloratura naisääni, korkea, taiturillinen sopraano
konsertto sävellys yhdelle tai useammalle soolosoittimelle ja orkesterille
konsonanssi sopusointu; stabiili sointu, joka ei vaadi etenemistä eli purkausta
kontra-oktaaviala oktaaviala pianon matalassa rekisterissä. Ks. kuva
kontrapunkti sävellystekniikka, jolla tuotetaan polyfonista musiikkia
kontrasubjekti teema-esiintymien kanssa samaan aikaan soiva muuttumaton vasta-aihe fuugassa
koraali seurakunnan esittämä virsilaulu jumalanpalveluksessa
kosketin liikkuva tangentti, jota painamalla ääni syntyy kosketinsoittimissa, kuten pianossa
kromaattinen asteikko puolisävelin nouseva tai laskeva asteikko. Ks. myös Asteikkojen harjoitteleminen
kvartetti neljän esittäjän muodostama yhtye
kvartetto sävellys neljälle esittäjälle
kvartoli neljästä samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi
kvartti neljän sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen f:ään on nimeltään kvartti. Ks. myös Intervallit
kvarttisekstisointu eli soinnun kvinttikäännös sointukäännös, jossa pohjasävelenä on kvintti. Esimerkiksi c-duurisoinnun kvinttikäännöksessä alimpana sävelenä on g
kvintetti viiden esittäjän muodostama yhtye
kvintetto sävellys viidelle esittäjälle
kvintoli viidestä samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi
kvintti viiden sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen g:hen on nimeltään kvintti. Ks. myös Intervallit
kvinttikäännös sointukäännös, jossa pohjasävelenä on kvintti. Esimerkiksi c-duurisoinnun kvinttikäännöksessä alimpana sävelenä on g
l’istesso tempo samassa tempossa
la prima parte senza repetizione ensimmäinen osa ilman kertausta
la prima volta ensimmäisellä kerralla. la seconda volta toisella kerralla
Lacrimosa surumielinen sielumessun, Requiemin osa
lacrimoso valittaen, surren
lamentoso valittaen
langsam hitaasti
largamente leveästi, hitaasti
largando leventäen, laajentaen
larghetto leveähkösti, hieman largoa nopeammin
largo leveästi, laajasti, hitaasti
legato sitoen
legatissimo legaton superlatiivimuoto
léger, légere kevyesti
leggiero kevyesti, ketterästi, sirosti
lento, lent hitaasti
liberamente vapaasti
libero vapaasti, a tempo libero = vapaassa tempossa
libretto oopperoiden, balettien, ym. teksti
lied laulu; Klavierlied = laulu sooloäänelle ja pianolle
loco normaalikorkeudelta
luisant kirkkaasti, loistaen
m.d. (mano destra) oikea käsi, soitetaan oikealla kädellä
m.d. (main droite) oikea käsi, soitetaan oikealla kädellä
m.g. (main gauche) vasen käsi, soitetaan vasemmalla kädellä
m.s. (mano sinistra) vasen käsi, soitetaan vasemmalla kädellä
ma mutta
ma non troppo mutta ei liikaa
macabre kuolemaan liittyvä, kauhea
madrigaali Italiassa 1300-luvulla kehittynyt laulumusiikin muoto. Madrigaaleja sävelsi mm. Claudio Monteverdi (1567-1643)
maestoso juhlallisesti
mano käsi
marcatissimo hyvin korostetusti, hyvin merkitsevästi
marcato painottaen, korostaen, merkitsevästi
marche marssi, marche funebre = surumarssi
marcia marssi
marquez korostaen, marquez le thème = teemaa korostaen
masurkka puolalainen kepeä ja viehkeä, kolmijakoinen tanssi
matinea konsertti aamupäivällä tai varhain iltapäivällä
martellato vasaroiden
mediantti duuri- tai molliasteikon kolmas sävel. Ks.Sävellajit myös
melisma korukuvio melodiassa
mélange potpuri
melodia, melodie kappaleen tärkein sävelkulku, ”se, jossa laulun sanat menisivät.” Vrt. säestys
melodinen molli molliasteikko, jossa ylöspäin mentäessä korotetaan 6. ja 7. sävel, ja alaspäin tultaessa ne palautetaan. Molliasteikot selitetty täällä
meno vähemmän
meno mosso vähemmän liikkuvasti
menuetti, menuet, minuet, minuetto vanha, siro, ranskalainen, kolmijakoinen tanssi, joka oli hyvin suosittu Ranskan hovissa
metriikka termillä tarkoitetaan rytmin jaksottumista iskuisten ja iskuttomien elementtien poljennon perusteella tahdeiksi ja tahtilajeiksi
metronomi tempon mittari, laite, jonka asteikko osoittaa iskujen määrän minuutissa ja tuottaa tasaisia sykeääniä
mezzo melko, puoli
mezzo forte, (mf) melko voimakkaasti. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
mezzo piano, (mp) melko hiljaa. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
mezzo voce puoliääneen
mikrointervalli puolisävelaskelta suppeampi intervalli, neljännessävelaskel
missa messu, missa solemnis = juhlamessu
misterioso salaperäisesti
misura tahti
misurato hillitysti, maltillisesti
mobile liikkuvasti
moderato kohtalaisesti, kohtuullisella nopeudella
modéré kohtalaisesti, kohtuullisella nopeudella
modulaatio sävellajin vaihdos. Ks. myös Sävellajit
modus mitta, tapa, tahti, moodi
molliasteikko, luonnollinen molliasteikko säveljoukko, jossa sävelaskelten järjestys alhaalta ylöspäin on: kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel. Luonnollisen molliasteikon muunnelmia ovat harmoninen asteikko ja melodinen asteikko. Ks. myös Sävellajit
mollisointu kahden päällekkäisen terssin muodostama kolmisointu. Alempi terssi on pieni, ylempi suuri. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta
molto paljon, erittäin
moniääninen kahdesta tai useammasta äänestä koostuva musiikki. Ks. polyfonia
moodi luokituskäsite; keskiajalta periytyvä kirkkosävellajijärjestelmä
mordentti korukuvio. Ks. Korusävelet ja -kuviot
morendo häipyen, kuolee pois
mosso liikkuvasti
mouvement, movimento sävellyksen osa
murtosointu sointu, jonka äänet soitetaan peräkkäin
muunnesointu sointu, jossa on muunnesäveliä
muunnesävelet kantasävelistä kromaattisesti muuntamalla saadut sävelet. Esim. c-duuriasteikossa es olisi muunnesävel, koska se ei kuulu asteikon säveljoukkoon
muunnossävellajit ne duuri- ja molliasteikot, joilla on sama perussävel. Esimerkiksi c-duuriasteikko ja c-molliasteikko ovat keskenään muunnossävellajeja
mäßig kohtalainen
Nachtmusik yömusiikki, serenadi
napolilainen sekstisointu asteikon alennetulle toiselle sävelelle rakentuva duurisointu terssikäännöksenä. Esimerkiksi d-mollissa napolilaisen sekstisoinnun sävelet alhaalta ylöspäin ovat g, b ja es
natural luonnollinen; palautusmerkki
ne sortez pas älä lähde
nelijakoinen tasajakoinen. Esimerkiksi 4/4-tahtilajissa on neljä tahdinosaa, jolloin rytmiä kutsutaan nelijakoiseksi
nelisointu kolmesta päällekkäisestä terssistä rakentuva sointu. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit
neliviivainen oktaavi Korkea oktaaviala. Ks. kuva
neljäsosanuotti aika-arvo, jonka kesto on 1/4 kokonuotin kestosta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta
neoklassismi uusklassismi
nicht ei
nocturne, nokturno sävellysmuoto, jonka yleissävy liittyy yötunnelmaan
non ei
non troppo ei liian
nooni yhdeksäs; diatonisen asteikon ensimmäisen ja yhdeksännen sävelen välinen intervalli. Esim. pieni c – yksiviivainen d
nuottiavain merkki, joka osoittaa tietyn sävelen paikan nuottiviivastolla
nuottiviivasto koostuu viidestä vaakasuorasta viivasta, jolle nuotit merkitään
octava oktaavi
oktaavi kahdeksas; diatonisen asteikon ensimmäisen ja kahdeksannen sävelen välinen intervalli. Esim. pieni c – yksiviivainen c. Ks. myös Intervallit
oktaavialat oktaavialat kertovat samannimisten sävelten tarkan paikan nuottiviivastolla ja koskettimistolla. Ks. myös kuva ja Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
oktetti kahdeksan solistin muodostama yhtye
oktetto kahdeksalle solistille sävelletty soitin- tai laulusävellys
Op. opus, teos. Opusnumerointi ilmoittaa sävellysten julkaisujärjestyksen
opera buffa koominen ooppera
opera seria vakava ooppera
operetti pienoisooppera
opettuoso muistaen piano-opettajan kommentit (tämä pitäisi mielestäni ottaa yleiseen käyttöön!)
opus posthumous teos, joka on julkaistu säveltäjän kuoltua
oratorio useimmiten uskonnollinen, suuri, eeppinen sävellys solisteille, kuorolle ja orkesterille
ornamentti korukuvio. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot
ossia tai; vaihtoehtoinen sävelkulku
ostinato toistuva, paikallaan pysyvä sointuaihe tai sävelrytmi, usein säestyksessä
otelauta puulista, joka kulkee kielisoittimissa pitkin soittimen kaulaa ja ulottuu kaikupohjan keskelle, lähelle tallaa
ottava alta (8va) oktaavia korkeammalta
ottava bassa (8vb) oktaavia matalammalta
palautusmerkki merkki, joka poistaa ylennys- tai alennusmerkin vaikutuksen. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta
parte osa, rooli; itsenäinen ääni sävellyksessä. Colla parte = sooloääntä seuraten
partita sarja
partituuri nuotti, johon on merkitty kaikkien orkesterisoitinten stemmat
pas askel, tanssiaskel; pas de deux = kahden henkilön balettitanssi
pas à pas askel askeleelta
paso doble nopea, tasajakoinen tanssi, jonka askelet muistuttavat härkätaistelijan liikkeitä
passacaglia hidas, juhlallinen, kolmijakoinen tanssi, joka oli osana 1700-1800 -lukujen orkesterisarjoja
passio evankeliumin teksti mukaan sävelletty Jeesuksen kärsimystarina kuorolle, solisteille ja orkesterille
pastorale maalaistunnelmaa tai paimenidylliä kuvaava soitinsävellys 6/8- tai 12/8-tahtilajissa
patetico, pathetique pateettinen, mahtipontinen
pausa tauko
pavane italialainen, juhlallisen hidas, tasajakoinen piiritanssi 1500-luvulta
pedaali pianon jalkapoljin. Ks. Pianon pedaalit. Myös: harpun tai patarummun polkimet, joiden avulla soittimen viritystä voidaan muuttaa
pentatoninen asteikko asteikko, johon kuuluu viisi säveltä. Esim. duuripentatoninen asteikko alhaalta ylöspäin: c-d-e-g-a ja mollipentatoninen asteikko a-c-d-e-g
perdendo, perdendosi häipyen
perusmuoto soinnun muoto, jossa sävelet ovat terssijärjestyksessä. Pohjasävelenä on se sävel, jonka nimellä sointua kutsutaan. Esimerkiksi c-duurikolmisoinnun perusmuoto alhaalta ylöspäin lueteltuna on c-e-g
pesante raskaasti
peu vähän
peu á peu vähitellen
piacivole miellyttävästi
pianissimo, (pp) hyvin hiljaisella äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
piano, (p) hiljaisella äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
piano pianissimo (ppp) äärimmäisen hiljaisella äänenvoimakkuudella. Ks. myös Dynamiikkamerkinnät pianonsoitossa
pianola mekaaninen koneisto, joka liitetään pianoon. Koneiston reikänauhan avulla on mahdollista tallentaa ja toistaa pianonsoittoa, ja piano vaikuttaa ”soivan itsestään”
pianotrio sävellys pianolle, viululle ja sellolle
pieni oktaaviala keski-c:tä seuraavaksi matalammasta c:stä lähtevä oktaaviala. Ks. kuva
piú enemmän
piú forte voimakkaammin
pizzicato (pizz.) näppäillen; jousisoittimien soittotapa
placido rauhallisesti
plus enemmän
plus animé vilkkaammin
poco vähän; poco forte = vahvanlaisesti
poco a poco vähitellen
pohjasävel perusmuotoisen soinnun matalin sävel. Esim. soinnun c-e-g (sävelet lueteltu alhaalta ylöspäin) pohjasävel on c
poloneesi puolalainen, juhlallinen, kolmijakoinen tanssi
polyfonia moniäänisyys; itsenäiset äänet sen sijaan, että kappaleessa olisi vain esim. melodia ja säestys. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet
polyrytmi polyrytmistä puhutaan silloin, kun säännöllisesti jaksottuvan rytmin alueelle tuodaan tilapäisesti toisin jaksottuva rytmi. Esimerkiksi kahteen jaksottuvan rytmin alueelle tuotua kolmeen jaksottuvaa kokonaisuutta kutsutaan trioliksi. Ks. myös Kaksoisetumerkit, kaksoispisteet, tupletit ja muita nuottien luvun yksityiskohtia
portamento toisiinsa portaattomasti liittyvät sävelet; liukuen
portato erotellen, artikulaatiotapa legaton ja staccaton välillä. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio
possibile, possible mahdollisimman
postulez en vous-même hämmästellen
precisione tarkkuus, täsmällisyys
precipitato kiivaasti, syöksyen
prélude preludi, alkusoitto. Vapaamuotoinen johdanto, josta on tullut romantiikan ajasta lähtien myös itsenäinen, lyhyehkö karaktäärisävellys
preparoitu piano modernissa musiikissa käytetty piano, jonka ääntä on muutettu asettamalla sen kieliin tai vasaroihin erilaisia esineitä, kuten metallia, paperia, kumia ym.
pressez kiirehtien, pakottavasti
prestissimo mahdollisimman nopeasti
presto hyvin nopeasti
priimi ensimmäinen; kahden samankorkuisen sävelen välinen intervalli. Esimerkiksi c-c. Ks. myös Intervallit
prima ensimmäinen, parhain. Prima ballerina = tanssijatar, joka tanssii baletissa pääroolin
prima vista ensi näkemältä; sävellyksen soittaminen tai laulaminen nuoteista ilman harjoitusta
prima volta ensimmäinen kerta, ensimmäisen kerran
prinsipaaliääni johtava eli sooloääni; violino principale = sooloviulu
primo nelikätisen sävellyksen diskanttisoittajan (sen, joka soittaa korkeammalta) osuus
pulssi perussyke musiikissa. ”Mikä pulssisi on tässä kappaleessa?” ”85 BPM.”
puolinuotti aika-arvo, jonka kesto on 1/2 kokonuotin kestosta, eli se kestää kaksi neljäsosaiskua. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
puolitauko tauko, joka kestää kaksi neljäsosaiskua. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
puolisävelaskel, semiton lyhin matka kahden pianon koskettimen välillä; kahden erikorkuisen sävelen pienin mahdollinen etäisyys tasavireisessä diatonisessa tai kromaattisessa asteikossa
purkaus dissonanssin eteneminen konsonanssiin
quasi tapaan
quasi marcia marssin tapaan
questionnez kysyvästi, kysyen
rallentando (rall.) hidastuen
rapido, rapidamente nopeasti
rapsodia, rhapsody erilaisista tunnetuista sävelmistä, varsinkin kansanlauluista koostuva soitinsävellys. Rapsodia on usein hyvin virtuoosinen
recital resitaali, solistikonsertti
recitando resitatiivin tapaan, lausuen
recitativo resitatiivi, puhelaulu
reduktio uudelleensovitus. Esim. moniäänisen partituurin sovitus pienemmälle kokoonpanolle
rekisteri erikorkuiset vyöhykkeet ihmisäänen tai soittimen äänialoissa. Pianonsoitossa puhutaan ylä- (pianon oikean reunan koskettimet) , ala- (pianon vasemman reunan koskettimet) ja keskirekisteristä (koskettimet pianon keskivaiheilla)
repertoire repertuaari, ohjelmisto
replica, reprise repriisi, kertaus ja sen merkit; senza replica = ilman kertausta
Requiem sielunmessu, käytetään mm. hautajaisissa
resitaali yhden solistin konsertti. Solisti voi esiintyä joko yksin tai säestäjän / säestävän yhtyeen kanssa
resitatiivi puhelaulu, yleensä: oopperassa
resonanssi myötävärähtely; joustavat kappaleet värähtelevät, kun niihin osuu ääniaaltoja
retenu viivytellen, pidätellen
Rêverie unelma, haaveilu, mietelmä
ricordanza muisto
Rigaudon vilkas, tasajakoinen hovitanssi Ranskasta 1600-1700 -luvuilta
rigoroso ankarasti, tarkasti
rinforzando (rf., rfz.) äkillisesti voimakkaasti korostaen
rinnakkaissävellajit duuri- ja mollisävellajit, joilla on sama etumerkintä. Ks. myös Etumerkinnät ja sävellajit
risoluto, resoluto päättäväisesti
ritardando (rit.) hidastuen
ritenuto hitaasti, pidätellen
ritmico rytmikkäästi
romantiikka klassisen musiikin tyylisuuntaus 1800-luvulla. Ks. Klassisen musiikin historian aikakaudet
rondino pieni rondo
rondo alunperin keskiaikainen piiritanssilaulu. Myöhemmin rondosta kehittyi sävellysmuoto, jossa sama rondoteema vuorottelee välitaitteiden kanssa
rubato vapaassa rytmissä
ruhig rauhallisesti
runkosävel sävel, jolle rakentuu korukuvio. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot
sans ilman; sans orgueil = vailla ylpeyttä
sarabande barokkiajan espanjalainen, vakava ja juhlava, kolmijakoinen tanssi
sarja, suite soitinsävellysmuoto, johon kuuluu useita erilaisia tansseja
satsi tekstuuri, sävellystapa. Esim. polyfoninen satsi
scherzando leikkisästi, vilkkaasti
Scherzo leikillinen, nopea sävellys
schnell nopeasti
schwach heikosti
schwer vaikea
secco kuivasti, ilman pedaalia
seconda volta toinen kerta, toisen kerran
secondo toinen (nelikätisen sävellyksen bassosoittajan osuus)
segno merkki, johon/josta kerrataan. Ks. myös Kertausmerkit
sehr hyvin, erittäin; sehr langsam = hyvin hitaasti
seksti kuuden sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen a:han on nimeltään seksti. Ks. myös Intervallit
sekstisointu eli soinnun terssikäännös sointukäännös, jossa pohjasävelenä on terssi. Esimerkiksi c-duurisoinnun terssikäännöksessä alimpana sävelenä on e
sekstoli kuudesta samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi
sekunti kahden sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen d:hen on nimeltään sekunti. Ks. myös Intervallit
sekvenssi aiheensiirto, saman aiheen toistuminen eri säveltasoilta
semiton puolisävelaskel
semplice yksinkertaisesti
sempre aina, yhä
sensibile tunteellisesti
sentimento tunne
senza ilman
septimi seitsemän sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen h:hon on nimeltään septimi. Ks. myös Intervallit
septimisointu nelisointu, esim. g-h-d-f. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit
septoli seitsemästä samankestoisesta nuotista muodostunut polyrytmi
sforzando, sforzato, (sf., sfz.) äkillinen korostus
sforzando piano (sfp.) äkkiä voimakkaasti, sitten hiljaisella äänenvoimakkuudella
si deve suonare tutto questo pezzo delicatissimamente e senza sordini koko kappale on soitettava hyvin herkästi ja ilman vasenta pedaalia
si replica kerrataan
sidekaari yhdyskaari, jolla yhdistetään aika-arvot yhdeksi kokonaisuudeksi. Ks. myös Kaaret pianonsoitossa
silence hiljaisuus, tauko
simile, sim. samalla tavalla. Esim. pedaalinkäyttöä on jatkettava samoin, kuin se on alussa merkitty
sinfonia laajamuotoinen orkesterisävellys; myös: Johann Sebastian Bachin käyttämä nimitys kolmiäänisistä inventioista
sinfonietta nimitys kamariorkesterille
sinfoninen runo orkesterisävellys, joka kuvailee runon tai tarinan vaiheita
skaala asteikko
smorzando (smorz.) häipyen, kuolee pois (sekä tempo että voimakkuus)
sognando unenomaisesti
sointu, chord kolmen tai useamman sävelen yhteissointi. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit
sointuasteet kolmi- tai nelisoinnut, joiden pohjasävelinä ovat duuri- tai molliasteikon kantasävelet. Ensimmäiselle sävelelle rakentuva sointu on siis ensimmäisen asteen sointu, toiselle sävelelle rakentuva sointu toisen asteen sointu jne.
sointujen käännökset kolmi- ja nelisointujen muodot, joissa bassossa on jokin muu soinnun sävelistä kuin pohjasävel. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit
solfa, solfège säveltapailu, oppimiskokonaisuus, johon kuuluu mm. laulaminen suoraan nuotista sekä erilaisten rytmien opettelu
solmisaatio säveltapailujärjestelmä, jossa asteikon sävelet nimetään nimin do, re, mi, fa, so, la ja ti
solo, soolo yksin; solistin esittämä itsenäinen osuus sävellyksessä
sonaatti moniosainen soitinsävellys soolosoittajalle tai kamarimusiikkikokoonpanolle. Wieniläisklassisessa sonaatissa on yleensä kolme tai neljä osaa, joista ensimmäinen osa on sonaattimuotoinen sävellys, toinen osa usein hidas ja kaunis, kolmas osa (mikäli sitä on) menuetti tai scherzo, ja neljäs, finaaliosa, yleensä loistelias
sonaattimuoto sävellysmuoto, usein wieniläisklassisen sonaatin, kvartetin tai sinfonian ensimmäisen osan muoto. Sonaattimuoto koostuu esittely-, kehittely- ja kertausjaksosta. Esittelyjaksossa on pääteema ja tälle vastakohtainen sivuteema. Esittelyjakson päätteeksi kadensoidaan uuteen sävellajiin. Kehittelyjaksossa teemoilla leikitellään ja niitä muokataan. Kertausjaksossa palataan pääsävellajiin, ja se on rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin esittelyjakso
sonata, sonate sonaatti
sonatiini pienimuotoinen sonaatti
sonetti pieni laulu; italialainen renessanssin aikakauden runomuoto
sonoro soinnukkaasti
sopra yllä; pianomusiikissa: käsi viedään toisen yläpuolitse
sopraano korkein ääniala
sopraanoavain C-avain, joka määrittää yksiviivaisen c:n paikaksi nuottiviivaston ensimmäisen viivan
sordino, sordina vaimentaja, laite, jonka avulla soittimen äänenvoimakkuutta heikennetään. Pianossa: vasen pedaali
sostenuto pidätellen
sotto voce puoliääneen
souple joustavasti
spirito, spiritoso elinvoimaisesti, sielukkaasti
staccato lyhyesti, erotellusti. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio
stanza säkeistö
stemma moniäänisessä sävellyksessä yksittäisen äänen osuus. Esim. huilustemma
strepitoso riehakkaasti, raisusti
stretta, stretto nopeutunut tempo; loppukiri
stringendo (string.) kiihtyen, muuttuen vähitellen nopeammaksi
suave lempeä, suloinen
subdominantti duuri- tai molliasteikon neljäs sävel. Ks. myös Sävellajit
subito (sub.) äkkiä, yhtäkkiä
subkontra-oktaaviala oktaaviala pianon matalassa rekisterissä. Ks. kuva
submediantti duuri- tai molliasteikon kuudes sävel. Ks. myös Sävellajit
Suite sarja
sul päällä, esim. sul tasto = otelaudalla, sul ponticello = soitetaan jousella lähellä kielisiltaa
sur la langue kielen päällä
suono sävel, sointi
suuri oktaaviala matala oktaaviala. Ks. kuva
syke, perussyke tasaiset iskut, jotka soittaja kuvittelee mielessään pysyäkseen rytmissä. Kappaleen perussykkeen tempo voi olla esimerkiksi 90 BPM. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
synkooppi kolmen sävelen rytmi, jossa keskimmäinen sävel kestää kaksi kertaa niin pitkään kuin reunoilla olevat sävelet. Esim. kahdeksasosanuotti-neljäsosanuotti-kahdeksasosanuotti
säestys säestävät äänet ovat niitä, jotka tukevat melodiaa. Ks. myös Vapaa säestys
sävelaskel kahden vierekkäisen sävelen välinen etäisyys diatonisessa tai kromaattisessa asteikossa
sävellaji säveljoukko, jota sävellyksessä käytetään. Ks. myös Sävellajit
tabulatuuri musiikinmerkintäjärjestelmä, jossa merkitään sormen paikka esim. kitaran otelaudalla
tahdinosa, tahtiosa tahdinosat ovat yksikköjä, joihin tahdit jaetaan. Tahdinosia on yleensä kaksi, kolme tai neljä (esim. 2/4-tahtilajissa on kaksi tahdinosaa). Toiset tahdinosista ovat korostetumpia kuin toiset (vahva tahdinosa vs. heikko tahdinosa)
tahtilaji osoittaa, kuinka paljon aika-arvoja mahtuu tahtiin. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
tahtiosoitus osoittaa ylemmällä numerollaan tahdissa olevien tahdinosien määrän ja alemmalla numerollaan tahdinosien nuottiarvon. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
taite minkä tahansa pituisen rakenteellisen yksikön yleisnimitys musiikissa
talla kielisoittimen puinen koroke, kielisilta, jonka päällä kielet lepäävät. Esim. viulun tai kitaran talla
tanto liikaa
tarantella napolilainen, erittäin nopea tanssi, jonka tahtilaji on 3/8 tai 6/8
tasajakoinen tasajakoisia ovat ne tahtilajit, joissa perussyke jaksottuu kahteen. Esimerkiksi humppa on kaksijakoinen tahtilaji, jossa ykköstä painotetaan enemmän kuin kakkosta: 1, 2, 1, 2…
tasavireisyys viritys, jossa kaikki puolisävelaskelet ovat samankokoisia. Piano on tasavireinen instrumentti. Tasaviritys mahdollistaa enharmonian, toisin kuin luonnonviritys tai pythagoralainen viritys
tasto kosketin, näppäin; otelauta
tauko hetki, jolloin ei soiteta. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
teema musiikillinen aihe sävellyksessä. Esim. fuugan teema, pääteema tai sivuteema
tempestoso myrskyisästi, rajusti
tempo musiikin esitysnopeus, aikamitta
tempo I soitettava kappaleen alkuperäisessä lähtötempossa
tempo di marcia marssitempo
teneramente herkästi
tenori korkea miesääni
tenuto (ten.) pidätellen. Ks. myös Pianonsoiton artikulaatio
terssi kolmen sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä yksiviivaiseen e:hen on nimeltään terssi. Ks. myös Intervallit
terssikäännös sointukäännös, jossa pohjasävelenä on terssi. Esimerkiksi c-duurisoinnun terssikäännöksessä alimpana sävelenä on e
tertia terssi
tertsetto kolmen laulajan esittämä laulusävellys
timbre sävy, sointiväri, äänenväri
toccata usein virtuoosinen, rytmikäs sävellys
toccatina pieni toccata
tonaalisuus duuri- ja molliasteikkoihin perustuva järjestelmä, jossa asteikon perussävel muodostuu keskipisteeksi, ”kotisäveleksi.” Ks. myös Sävellajit
toonika asteikon perussävel. Ks. myös Sävellajit
tous, tout kaikki, koko; tout l’archet = koko jousella
tranquillo rauhallisesti
transitio moduloiva välijakso pääteeman ja sivuteeman välissä sonaattimuodossa
transkriptio sävellyksen sovittaminen muulle kuin alkuperäiselle kokoonpanolle
transponointi sävellyksen siirto toiseen sävellajiin
transponoivat soittimet soittimet, joiden nuottiin merkitään tietyt nuotit, mutta soiva sävelkorkeus onkin jokin muu. Esimerkiksi b-vireisellä soittimella (b-klarinetti) c:n kirjoitettu nuotti soikin b:nä
traurig surullisesti
traverso poikittainen; flauto traverso = poikkihuilu
tre, trois kolme
tredesimi kolmentoista sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä kaksiviivaiseen a:han on nimeltään tredesimi. Ks. myös Intervallit
tremolo mahdollisimman nopea saman sävelen, intervallin tai soinnun toistaminen
trés hyvin, erittäin
trilli (tr.) korukuvio, jossa sävel vuorottelee nopeasti ja tasaisesti joko pienen tai suuren yläsekuntinsa kanssa. Ks. myös Korusävelet ja -kuviot
trio kolmen esittäjän muodostama yhtye; sävellys kolmelle esittäjälle. Myös: keskimmäinen sikermä pienimuotoisessa sävellyksessä, esim. menuetissa
trioli kolmesta samankestoisesta nuotista muodostuva polyrytmi. Ks. myös Kaksoisetumerkit, kaksoispisteet, tupletit ja muita nuottien luvun yksityiskohtia
triste surullisesti
tritonus kolmesta kokosävelaskelesta muodostunut ylinouseva kvartti. Ks. myös Intervallit
troppo liikaa
Träumerei unelma, haaveilu
turca turkkilainen; alla turca = turkkilaiseen tyyliin
tutta la forza täydellä voimalla
tutte corde kaikki kielet
tutti koko kuoro tai orkesteri. Vrt. solo
un peu hieman
un poco hieman
una corda (u.c.) vasemmanpuolista pedaalia käyttäen
undesimi yhdentoista sävelaskelen välimatka. Esimerkiksi intervalli yksiviivaisesta c:stä kaksiviivaiseen f:ään on nimeltään undesimi. Ks. myös Intervallit
unisono yksiäänisesti
urkupiste jossain äänessä, yleensä bassossa, paikallaan pysyvä sävel
urkupistepedaali yksi pianon pedaaleista. Urkupistepedaali jättää yhden sävelen soimaan. Ks. myös Pianon pedaalit
Urtext nuottijulkaisuja, jotka perustuvat luotettaviin lähteisiin, käsikirjoituksiin tai ensipainoksiin. Urtext-nuoteissa ei yleensä ole toimittajien lisäämiä esitysmerkkejä
uusklassismi, neoklassismi 1900-luvun alun tyylikausi Euroopassa. Uusklassismi välttää liiallista tunteellisuutta ja käyttää klassisia muotorakenteita
vapaa säestys soittotapa, jossa soitetaan sointumerkeistä. Ks. myös Vapaa säestys
variaatio muunnos, muunnelma. Myös: tanssinumero baletissa
veloce nopeasti, vilkkaasti
verse säkeistö
vibrato väristen, aaltoillen. Sävelkorkeuden vähäinen ja säännöllinen vaihtelu, joka elävöittää musiikkia. Käytetään esim. laulu- ja jousisoitinmusiikissa
vigoroso voimakkaasti, tarmokkaasti
viisiviivainen oktaaviala korkea oktaaviala. Ks. kuva
viivasto nuottiviivastossa on viisi viivaa, joille nuotit merkitään. Ks. myös Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa
vivace pirteästi, vilkkaasti
vivacissimo hyvin vilkkaasti
vivo eloisasti
voce, voice ääni
vokaliisi, vocalise pieni, laulava soitinsävellys
volta kerta
vorschlag etulyönti, etuhele
vähennetty sointu sointu, jossa päällekkäin on kaksi pientä terssiä. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit
wenig vähän
wieniläisklassismi klassisen musiikin tyylikausi (n. 1750-1820). Wieniläisklassisia säveltäjiä olivat mm. Ludwig van Beethoven ja Wolfgang Amadeus Mozart. Ks. myös Klassisen musiikin historian aikakaudet
yhdyskaari sidekaari, jolla yhdistetään aika-arvot yhdeksi kokonaisuudeksi. Ks. myös Kaaret pianonsoitossa
yksiviivainen oktaaviala keski c:stä lähtevä oktaaviala. Ks. kuva
yleistauko, kenraalipaussi, pausa generale kaikkien orkesterin soitinten yhtäaikainen tauko
ylennysmerkki etumerkki, joka korottaa sävelen puoli sävelaskelta. Ks. myös Hilkan opetusvideo aiheesta
ylinouseva kolmisointu kolmisointu, jossa päällekkäin on kaksi suurta terssiä. Ks. myös Pianon soinnut ja sointumerkit
ylinousevat intervallit suuria ja puhtaita intervalleja yhden puolisävelaskeleen suuremmat intervallit. Ks. myös Intervallit
yläsävelet sävelet, jotka soivat yhtäaikaisesti kulloinkin soitettavan sävelen mukana johtuen kielen värähtelystä. Eri soitinten sointivärit riippuvat olennaisesti yläsävelten keskinäisistä voimakkuussuhteista
ziemlich verraten, melko
zu liian; nicht zu schnell = ei liian nopeasti
äänenkuljetus eri äänten kulku moniäänisessä satsissa
ääniala ne äänenkorkeudet, jotka voidaan kullakin soittimella tai ihmisäänellä tuottaa
äänikerta rekisteri uruissa ja cembalossa
äänirauta viritysrauta: teräksinen haarukka, jota lyötäessä soi virityksen lähtökohtana oleva sävel, useimmiten yksiviivainen a
ääriäänet moniäänisen sävellyksen korkein ja matalin ääni. Esim. sekakuorossa sopraano ja basso
Lopuksi vielä suuntaa antava kuvaus eri tempomerkintöjen suhteista toisiinsa järjestyksessä hitaimmasta nopeimpaan: largo – lento – grave – adagio – larghetto – adagietto – andante – andantino – moderato – allegro – allegro moderato – allegro – allegro con fuoco – allergro con spirito – allergro assai – allegro vivace – presto – prestissimo.
Etsitkö jotain harvinaisempaa musiikkisanaa, mutta et löydä sitä listasta? Kysy kommenttiosiossa, ja pyrin selvittämään sanan merkityksen!
Opettele musiikkisanasto vähän kerrallaan (poco a poco) mutta päättäväisesti (risoluto)!
Lähteet:
Laurila, Lepo (1988). Musiikkisanasto. Fazer.
Zeranska-Gebert, Grazyna ja Lampinen, Teuvo (2018). Parlando – musiikkisanakirja. Gaudeamus.
Kuvat: Shutterstock/Unsplash/Pixabay