Pianistin sormitukset

Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!

Alkaneen syksyn kunniaksi olen miettinyt pianistin sormitusasioita. Sormitukset ovat olennainen osa pianonsoittoa niin opintojen alkuvaiheessa kuin ammattilaistasollakin, ja sorminumeroihin on hyvä kiinnittää huomiota jo aivan ensimmäisellä pianotunnilla.

Sorminumerot

Pianistin sormet ovat numeroidut. Peukalo: 1, etusormi: 2, keskisormi: 3, nimetön: 4 ja pikkusormi: 5. Aloitteleva pianisti voi harjoitella sorminumeroiden muistamista naputtamalla sormiaan pöydällä siten, että ykköset eli peukalot naputtavat yhdessä muutaman kerran. Sitten kakkoset, kolmoset…

Sormet riittämään

Sormitukset suunnitellaan yleisesti ottaen niin, että sormet riittävät koskettimistolla mahdollisimman pitkälle ilman, että kättä tarvitsee siirtää. Tarpeeton käden siirtely vie ylimääräistä aikaa ja hidastaa soittamista. Käden siirtäminen voi usein myös rikkoa legaton eli liukuvan siirtymisen sävelestä toiseen. Sorminumerot ovatkin kaiken A ja O legaton onnistumisen kannalta.

Seuraavassa nuotissa on tuttu alkeiskappale ”Satu meni saunaan.” Se kannattaa aloittaa oikean käden peukalolla, jolloin sormet riittävät mainiosti soittamaan kappaleen kaikki nuotit legatossa. Niinpä nuottiin on merkitty aloittava sorminumero yksi:

Tämän riittävyysseikan sisäistämiseksi voit kokeilla soittaa kuvan kappaletta siten, että aloitat oikean käden keskisormella. Eikö olekin ärsyttävää, että sormet ”loppuvat kesken”?! Kokeile myös soittaa sävelet c:stä alkaen sormilla 2, 3, 4, 5 – ja taas 5. Huomaatko, kuinka legato katkeaa, kun käytät samaa sormea uudestaan?

Positiot

Yleensä nuotteihin merkitään vain asemanvaihtoihin liittyvät sormitukset. Esimerkiksi äskeisen kappaleen nuottiin on merkitty vain numero yksi, sillä pianistin asettaessa peukalon keski-c:lle muut sormet asettuvat automaattisesti (tai niiden tulisi asettua) seuraavien valkoisten koskettimien päälle siten, että kakkossormi on d:n päällä, kolmonen e:n, jne. Koska ”Satu meni saunaan” -kappaleessa on vain viisi vierekkäistä kosketinta, käden asemaa ei tarvitse vaihtaa kesken kappaleen.

Seuraavassa esimerkissä haluamme kuitenkin soittaa useampia säveliä, joten käden asema vaihtuu:

Tässä esimerkissä pianisti säilyttää käden ensimmäisen aseman eli position koko ensimmäisen rivin ajan. Seuraavalla rivillä koko käsi siirtyy oikealle sen verran, että viides sormi soittaa kaksiviivaisen c:n, neljäs (yksiviivaisen) h:n, kolmas a:n ja toinen g:n. Sitten näemme sorminumeron yksi, ja ymmärrämme, että käden asema vaihtuu taas.

Näemme sorminumeron yksi, ja ymmärrämme, että käden asema vaihtuu taas.

On tärkeää pitää huolta siitä, että kussakin positiossa sormet asettuvat järjestelmällisesti koskettimille, jotka sijaitsevat toistensa vieressä. Olisi väärin soittaa peukalolla keski-c, mutta soittaa seuraava kosketin eli d vaikkapa nelossormella. Mikäli nuotissa ei lue uutta sormitusnumeroa, on peukalon viereistä kosketinta painettava peukalon viereisellä eli etusormella.

Mikäli kappaleessa on ylennettyjä tai alennettuja säveliä, tulee sormet asettaa valmiiksi näille mustille koskettimille.

Alkutaipaleen sudenkuoppa

Pianonsoiton alkuvaiheessa soittajalle tulee usein eteen kappaleita, jotka alkavat keski-c:stä, jolloin peukalo on keski-c:llä, etusormi d:llä, kolmonen e:llä, nelonen f:llä ja viitonen g:llä. Mikäli tällaisia kappaleita tulee soitettua liikaa, saattaa pieni pianisti ajatella, että keski-c soitetaan aina peukalolla. Tulee kuitenkin muistaa, että tämä on vain yksi monista, monista käden positioista.

Peukalon alituksella uuteen asemaan

Kun legaton halutaan säilyvän, käden asemaa voidaan vaihtaa peukalon alituksella. Kokeile soittaa sävelet h, cis ja dis sormilla 1, 2 ja 3. Keskisormen jälkeen vie peukalo kämmenen ali ja soita sillä e:

Hops! Käsi on uudessa positiossa.

Myös kakkosen, kolmosen tai nelosen ylityksellä voidaan vaihtaa asemaa legatossa:

Legatossa uuteen asemaan.

Hyödyllisiä vinkkejä

1. Mustia koskettimia ei suositella soitettavaksi peukalolla. Jos peukalon vie mustalle koskettimelle, käsi nytkähtää kokonaan uuteen asentoon, ja soittaminen hidastuu.
2. On hyvä oppia soittamaan asteikot, ja pitää huolta siitä, että sormitus pysyy vakiona. Näin tärkeät asteikkokulut juurtuvat sormiin, ja kun uudessa kappaleessa tulee vastaan jokin nopea asteikko, on sujuva sormitus jo opittuna.
3. Varsinkin pianonsoiton alkeisohjelmiston nuottikirjoissa ovat sormitukset yleensä valmiina. Miksipä miettiä sormituksia itse, kun muut ovat jo tehneet sen?
4. Pianonsoiton ammattilaisohjelmiston nuoteista löytyy editioita, joihin on merkitty sormituksia varsinkin hankaliin kohtiin. Edistyneessä vaiheessa oletus kuitenkin on, että pianisti tietää itse mm. peukalosäännön, joten sitä ei enää erikseen merkitä. Kannattaakin soittaa alkeisohjelmisto huolellisesti sorminumeromerkintöjä lukien, jotta hyvät sormitukset jäävät tavaksi!

Lukemista

Matti Raekallion kirja Sormituksen stretegiat kertoo sormituksista lähes kaiken. Sieltä löytyy sormitusehdotuksia hyvin monenlaisiin tilanteisiin!

_{Kuvat: Shutterstock/Unsplash/Pixabay}