Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!
Pianon soittaminen on erittäin palkitseva ja kehittävä harrastus, tai miksei toki ammattikin. Pianonsoiton hyvistä puolista kannattaa olla tietoinen pohdittaessa sopivaa harrastusta esimerkiksi kouluikäiselle lapselle. Tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessani kerron, miksi aloittaa pianonsoiton harrastaminen.
Soittaminen on mukavaa!
Tärkein syy pianonsoiton harrastamiselle on musiikki itse. Musiikki kykenee herättämään tunteita ainutlaatuisella tavalla, ja on hienoa päästä musiikin tulkitsijaksi jonkin instrumentin, kuten pianon, välityksellä. Soittoharrastus tarjoaa puitteet itseilmaisulle, ja muusikko pääsee nauttimaan myös vuorovaikutuksesta yleisönsä kanssa. Iloa musiikin harrastajalle tuovat niin ikään uusien asioiden oppiminen, motorinen aktiivisuus ja onnistumisen kokemukset.1 Musiikin nostattamat tunteet ovat kaiken lisäksi usein positiivisia ja esteettisiä.
Klassinen musiikki kehittää aivoja
Paitsi musiikista saatavaa iloa, on aktiivisella instrumenttiharjoittelulla myös muita hyviä vaikutuksia soittajan elämään. Useiden tutkimusten mukaan jo pelkästään klassisen musiikin kuunteleminen, saati sitten sen aktiivinen harjoittelu, muokkaa aivoja positiivisessa mielessä. Syy siihen löytyy musiikkiopintojen vaativuudesta. Aivot joutuvat kokonaisvaltaiseen käyttöön instrumenttia soitettaessa: vasemmanpuoleinen aivopuolisko keskittyy nuottien lukemiseen, kun taas oikeanpuoleinen vastaa tulkinnasta.2
Musiikin opiskelu edesauttaa muiden taitojen oppimista
Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2014 tutkimuksesta, jossa havaittiin yhtäläisyys keskittymiskyvyn paranemisen ja musiikin aktiiviharjoittelun välillä.3 On myös todettu, että musiikin – nimenomaan pianonsoiton – harjoitteleminen kehittää spatiaalista päättelykykyä, joita tarvitaan muun muassa matematiikan oppimisessa.4 Musiikin aktiivisen harrastamisen on lisäksi havaittu vaikuttavan myönteisesti lasten lukutaitoon ja vieraiden kielten oppimiseen.5
Tässä yhteydessä on tietenkin mainittava myös kiehtova ”Mozart-efekti”. Kaliforniassa suoritetussa yliopistotutkimuksessa koehenkilöille soitettiin Mozartin musiikkia hetkeä ennen tilannetta, jossa kohderyhmän täytyi suoriutua avaruudellista hahmottamiskykyä vaativista tehtävistä. Musiikkia kuunnelleet henkilöt suoriutuivat tehtävistä paremmin kuin ne, jotka olivat valmistautuneet koetilannetta varten hiljaisuudessa tai rentouttavien harjoitusten avulla.6 Vaikka musiikin hyötyvaikutukset olivat mainitussa tapauksessa vain väliaikaisia, on silti kiintoisaa havaita, kuinka monimuotoisia vaikutuksia klassisella musiikilla voi aivoille olla.
Musiikki lievittää stressiä
Musiikin kuuntelemisella on tunnetusti rauhoittava vaikutus, mistä kertoo esimerkiksi musiikkiterapian nouseva suosio.7 Tieteellisesti ilmaistuna musiikin kuunteleminen vapauttaa elimistössämme dopamiini-mielihyvähormoneja – mutta tiedämmehän toki ilman tutkimustuloksiakin, että lempikappaleemme saa hymyn nousemaan suupieliin! Stressin lievittämisen lisäksi musiikin on myös havaittu toimivan apukeinona neurologisten sairauksien hoidossa.8
Myös instrumenttiharjoittelu poistaa stressiä. Tästä esimerkkinä mainittakoo eräs japanilainen vertailututkimus, jonka tulosten perusteella pianon soittaminen rauhoitti stressaantuneita koehenkilöitä enemmän kuin muut luovan toiminnan muodot.9
Miksi juuri piano?
Piano on monipuolinen soitin, jonka suosio muiden instrumenttien joukossa on säilynyt vahvana kautta länsimaisen taidemusiikin historian. Pianon parhaita puolia ovat sen ainutlaatuisuus ja monikäyttöisyys: pianisti kykenee soittamaan useita nuotteja yhtä aikaa, minkä lisäksi pianon dynaaminen skaala on valtava. Pianisti voi toimia soolopianistina, säestäjänä, lied-pianistina, orkesterin solistina, korrepetiittorina, opettajana… Mahdollisuudet eivät ole rajattomat, mutta useita niitä kyllä on!
Itse päädyin valitsemaan instrumentikseni pianon, koska vaikutuin lapsuudessani eräästä kuulemastani pianoesityksestä. Onkin usein vanhempien ansiota, että kipinä musiikkiharrastukseen syttyy lapsessa tämän saatua tilaisuuksia kuulla musiikkia jo pienestä pitäen. Vaikka itse olen pianisti, mielestäni olennaista ei kuitenkaan ole se, minkä soittimen lapsi tai nuori itselleen valitsee. Tärkeämpää on, että hän ylipäänsä valitsee soittimen, mikäli musiikki kiinnostaa!
Lopuksi
Pianon soittaminen tuo iloa niin pianistille itselleen kuin kuulijoillekin, mikä on tietenkin ensisijainen syy harrastaa musiikkia. Soittamisella on myös useita muita, hyödyllisiä vaikutuksia musiikinharrastajan elämään, kuten tutkimustulokset osoittavat. Pianonsoittoharrastus kannattaa siis aloittaa viipymättä!
Mistä aloittaa:
Lähteet:
1 Kianto, M. 1994. Matka pianon soittamiseen. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, s. 131.
2 Gibson, C., Folley, B. S. & Park, S. 2009. Enhanced divergent thinking and creativity in musicians: A behavioral and near-infrared spectroscopy study. Brain and Cognition – BRAIN COGNITION, vol. 69(1), s. 162–169.
3 Helsingin Sanomat. 16.11.2014. Musiikin harrastaminen voi luoda lapsille superaivot. Viitattu 08.08.2015.
4 Rauscher, F. H., Shaw, G. L., Levine, L., Wright, E. L., Dennis, W. R. & Newcomb, R. L. 1997. Music Training Causes Long-Term Enhancement of Preschool Children’s Spatial-Temporal Reasoning. Neurological Research, vol. 19(2), s. 2–8.
5 Huotilainen, M. 2013. Musiikin oppimisen erityisyys neurotieteen näkökulmasta. Artikkeli teoksessa Jordan-Kilkki, Päivi; Kauppinen, E; Viitasalo-Korolainen, E. (toim.). Musiikkipedagogin käsikirja: vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, s. 103–105.
6 Rauscher, F. H., Shaw, G. L. & Ky, K. N. 1993. Music and spatial task performance. Nature, vol. 365(6447), s. 611.
7 Hanser, S. B. 1985. Music therapy and stress reduction research. Journal of Music Therapy vol. 22(4), s. 193–206.
8 Clements-Cortès, A. 2012. Neurologic music therapy: Music to influence and potentially change the brain. Canadian Music Educator, vol. 54(1), s. 37–39.
9 Toyoshima, K., Fukui, H. & Kuda, K. 2011. Piano playing reduces stress more than other creative art activities. International Journal of Music Education, vol. 29(3), s. 257–264.
Kuvat: Shutterstock/Unsplash/Pixabay
Olisi pitänyt aloittaa ”viipymättä” paljon aikaisemmin, mutta parempi myöhään.. Kiitos Hilkka! En ehkä ehdi enää kasvattaa älykkyyttäni tai muuten notkeuttaa aivojani, mutta iloa musiikki ja soittaminen tuovat joka päivä!.