Säestys pianolla: erilaisia komppeja 3/4-tahtilajissa

säestys pianolla

Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!


Pianoblogin lukijoiden toiveesta jatkan vapaan säestyksen teemalla. Aiemmin olen käynyt läpi pääasiassa 4/4 -tahtilajin komppeja, ja tässä tekstissä esittelen erilaisia säestysvaihtoehtoja 3/4-tahtilajissa. Mikäli sointumerkeistä soittaminen ei vielä ole tuttu laji, löytyy kaikki tarvittava perustieto täältä!

a) Säestys pianolla ilman melodiaa

Hidas, kaunis komppi

Tarkastellaan komppeja haikeaan ”Sait multa kukkaset toukokuun” -kappaleeseen. Nuotti löytyy täältä ja kuvasta:

säestys pianolla

Komppi 1: Perusmuotoiset soinnut oikeassa kädessä, vasen rytmittää murtosoinnuilla

Opetellaan ensiksi säestystyyli, jossa oikea käsi soittaa pitkiä sointuja ja vasen neljäsosanuotteja. Soitetaan aluksi pohjamuotoisilla soinnuilla oikeassa kädessä (helpoin versio!). Uloskirjoitettu nuotti löytyy täältä, ja siihen on lisätty havainnollistavasti melodia varsinaisen säestyksen yläpuolelle (huom! Tämän nuotin mukaisesti eivät yhden pianistin sormet riitä soittamaan, vaan tarkoitus on soittaa tässä vaiheessa pelkkä sointusäestys, eli kaksi alempaa riviä!). Säestys kuulostaa tältä:

Säestyksessä voi mielihyvin käyttää pedaalia. Lue aiempi tekstini limittäisestä pedaalinvaihdosta!

Sama sointukäännöksillä

Soitetaan sitten oikean käden sointukäännöksiä käyttäen. Sointukäännöksiä voi pyöritellä miten päin tahansa, mutta yleinen idea on soittaa seuraavan soinnun koskettimet mahdollisimman läheltä edeltävän soinnun koskettimia – se kuulostaa miellyttävältä. Vilkaise myös nuottia!

Komppi 2: Vasen laajenee

Muutetaan sitten vasemman käden säestystä hieman. Nuotti täällä, ja kuuntelu:

Ei ole kiveen hakattua, mistä oktaavialasta (eli pianon kohdasta) vasemman käden säestys soitetaan. Oikean käden soinnutkin voi periaatteessa soittaa mistä rekisteristä tahansa. Näitä mietittäessä on kuitenkin hyvä miettiä muun muassa seuraavia asioita: 1) mahtuvatko kädet soittamaan järkevästi, 2) kuulostaako lopputulos hyvältä ja 3) haluaako syvät, matalat bassot vai ei. Lisäksi pitkät soinnut kannattaa mahdollisuuksien mukaan soittaa pianon keski- tai yläosasta, mutta ei liian matalalta (kokeilepa soittaa perusmuotoinen kolmisointu aivan pianon vasemmasta reunasta 😅 ).

Komppi 3: Oikean arpeggiot

Kokeillaanpa seuraavaksi arpeggioita. Nuotti löytyy täältä!

Huom! Tämä komppi toimii myös oivallisena harjoituksena sointukäännösten treenaamiseen!

Komppi 4: Vasemman oktaavit, oikea murtosoinnuilla

Seuraavassa esimerkissä on muunnelma ensimmäisestä komppivaihtoehdosta: vasemman käden osuus on staattisempi, kun taas oikea soittaa neljäsosia. Soinnut ovat pohjamuotoisia (helpoin vaihtoehto):

Mikäli jokin soinnun sävelistä on jätettävä pois, kuten tämän esimerkin G7-soinnun kohdalla, on parasta luopua ensimmäiseksi kvintistä eli perusmuotoisen soinnun viidennestä sävelestä alhaalta lukien, sillä se on musiikinteoreettiselta kannalta hierarkiassa alimpana. Näin ollen G7-soinnusta voidaan jättää pois d.

Sama oikean käännöksillä

Nuotti ja nauha:

Komppi 5: Oikeassa kahdeksasosat

Muutetaan sitten rytmitystä hieman (nuotti) :

Sitten sama, mutta vasemmassa neljäsosat

Nuotti, ja kuuntelu:

Huomaatko, että komppeja voi yhdistellä keskenään? Kokeile omaa komppiasi; muuta vaikka vain yksi pieni asia näistä esimerkeistä. Tyyli on vapaa!

b) Säestys pianolla melodian kanssa

Useat edellisistä kompeista voi soittaa yhdessä melodian kanssa, se vaatii vain hieman vekslaamista. Tässä pari esimerkkiä:

(Komppi 1, nuotti)

(Komppi 6, nuotti. Huomaathan, kuinka paljon hiljempaa muut nuotit tulee soittaa, jotta melodia kuuluisi hyvin!)

Reipas valssisäestys

Edelliseen kappaleeseen ei tyylillisesti olisi sopinut rempseä valssikomppi, mutta tässä seuraavassa päästäänkin hieman irrottelemaan:

Komppi 6: Valssi

Tämä perusvalssisäestys sopii hyvin silloin, kun soittoon halutaan tuoda tanssillisuutta ja rempseyttä. Nuotti ja kuuntelu:

Tämän vaihtoehdon voi tietysti soittaa myös ilman melodiaa seuraavaan tapaan:

pianon kompit
Muunnelma: Juhlava valssi

Juhlan tuntua saa matalista bassoista, pedaalista ja runsaasta sävelten käytöstä. Nuotti täällä, ja kuuntelu:

säestys pianolla
Siinä olivat komppiesimerkit tällä kertaa. Näillä pärjäät jo varsin pitkälle 3/4-tahtilajisten kappaleiden kanssa!

Kokeile kotona seuraavia kappaleita, ja valitse artikkelin kompeista kuhunkin sopivin: Uralin pihlaja, Morning Has Broken ja Taas on aika auringon!

Kuvat: Shutterstock/Unsplash/Pixabay

  • Jaa

8 Kommentit

  1. Hilkka Piipponen
    Tuo ns. tasapaino harjoitus että pedaalin käyttöä koskeva, havainnollistettu harjoitus ovat hyviä.
    Tuo eri nuottiarvoilla tehty, E duurissa oleva ns. nopeasti harjoitus on paikallaan. Ei ole niin helppo miltä näyttää jos tekee tunnollisesti.
    Miten päästään esiintymistilanteissa ilmenevästä jäynnistämisestä ja virheiden pelosta eroon.
    Koko esitys muuttuu puurtamiseksi ja rentous häviää. Tämä on huono kaveri, jännittäminen.

    • Hei! Kiitos palautteesta. Taidat viitata artikkeliini ”Tekniikkaharjoituksia pianolle.” Hienoa, että teet harjoituksia tarkasti ja ajatuksen kanssa! Se juuri on tarkoitus.

      Hyvä kysymys liittyen esiintymiseen. Yksi tärkeä tekijä on, että täytyy innostua siitä, mitä soittaa. Kun päällimmäinen tunne on innostus, ei pelolle jää niin paljon sijaa. Myös harjoittelu ja koe-esiintymiset auttavat. Kun saman kappaleen on esittänyt useita kertoja eri harjoitusyleisöille, ei sen esittäminen enää jännitä niin paljon. Aion kirjoittaa tästäkin aiheesta artikkelin, kannattaa pysyä kuulolla!

  2. Sait multa kukkaset on yksi mun lemppareista jota soitan aina kun istun pianon ääreen. Olen sen opetellut itse laulukirjasta. kaunis rauhallinen kappale opetella eikä soinnutkaan olleet monimutkaisia.
    Kiitos tästä blogistasi. Kaikki tallessa ja monisteina!

    • Täällä kommenttiosiossa voi sitten kysellä, jos kysyttävää nousee mieleen 🙂

Kirjoita kommentti

Pianisti ja pianonsoiton opettaja Hilkka Piipponen