Senioripianistin haasteet ja mahdollisuudet

Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!

Minulta kysytään usein, voiko pianotunnit aloittaa eläkeiässä, vai onko silloin jo liian myöhäistä. Vastaus on, että yli 65-vuotiaana voi hyvinkin aloittaa pianoharrastuksen! Tutkimustulokset todistavat, että seniori-ikäisenä voi vallan mainiosti oppia soittotaitoa, ja onpa karttuneesta iästä hyötyäkin, esimerkiksi musiikin tulkinnassa. Tässä artikkelissani käyn läpi senioripianistin haasteita mutta myös niitä mahdollisuuksia, joita varttuneempi ikä soittoharrastukseen tuo.

Pianonsoiton opettelun hyödyt ikääntyneelle

Aivan ensiksi suosittelen pianoharrastusta eläkeläisille siksi, että soittoharrastuksen on tutkimuksissa todettu parantavan seniorien elämänlaatua ja kognitiivisia kykyjä^1,2. Pianonsoiton opettelu johtaa muutoksiin aivoissa, ja nämä muutokset ovat positiivisia ja auttavat ylläpitämään toimintakykyä.

Pianon soittaminen vanhemmalla iällä on tutkitusti vähentänyt masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja yksinäisyyttä³. Miksipä ei siis aloittaa pianotunnit, ja löytää uutta iloa elämään?

Senioripianistin haasteita

On totta, että aivojen neuroplastisuus eli muovautumiskyky on suurimmillaan lapsena⁴. Näin ollen lapset oppivat uusia taitoja huimaa vauhtia, ja ammattipianistiksi tähtäävän kannattaakin aloittaa soiton opiskelu jo varhain. Mutta haluammeko me kaikki ammattipianisteiksi? Entäpä, jos tavoite olisikin oppia soittamaan Merikannon iki-ihana Valse Lente, ja esittää se iltapäivän kahvikutsuilla ystäväpariskunnalle? Esimerkiksi tällainen tavoite olisi seniori-ikäiselle varsin mainiosti saavutettavissa.

Eläkeläispianistin haasteisiin lukeutuvat myös koordinaatio- ja hahmottamiskyvyn sekä kognitiivisten kykyjen muutokset. Koska pianonsoitto kuitenkin edesauttaa kognitiivisten kykyjen toimintaa, on meillä tässä positiivinen kierre: aloita pianoharrastus, ja ikääntymisprosessi hidastuu!

Ehkä tärkein asia, jota itse omassa opetustyössäni huomaan senioreille toivovani, on se, että he suhtautuisivat lempeästi ja armollisesti omaan oppimiseensa. Sen sijaan, että pianisti ajattelisi turhautuneena: ”en osaa”, olisi hyvä ajatella: ”en osaa vielä.” Harrastan itsekin näin aikuisena vapaa-ajallani urheilulajeja, joita en todellakaan vielä osaa. Vuodet pianonsoiton parissa ovat kuitenkin opettaneet minut suhtautumaan näihin uusiin opittaviin asioihin kärsivällisesti, ja uskon jonakin kauniina päivänä vielä kiipeileväni haastavaa – tuskin vaikeinta – boulderointiseinää ylös paremmin kuin mitä tällä hetkellä.

Senioripianistin mahdollisuuksia

On muistettava, että varttuneella iällä osaamme taitoja, joita ei lapsilla ole. Karttunut elämänkokemus näkyy pianonsoiton oppimisessa esimerkiksi siten, että paljon musiikkia elämänsä aikana kuunnellut seniori ei välttämättä tarvitse selitystä siitä, mitä musiikin tulkinta tarkoittaa. Ikäihmiset ovat tavallisesti tottuneet oppimaan uusia asioita elämänsä varrella, ja näin ollen myös pianonsoiton opettelemisesta tulee helpompaa.

Senioreiden oppimiskykyä on tutkittu jonkin verran, ja tutkimukset todistavat, että motorisia taitoja, kuten pianonsoittoa, voivat oppia ikääntyneemmätkin.⁵ On myös todettu, että seniorit voivat saavuttaa motorisissa taidoissa jopa varteenotettavia tuloksia.⁶ Rohkaisen siis pitämään mielessä nämä tutkimustulokset ja lähtemään avarin mielin soittoharrastuksen pariin.

Kuinka opetella pianonsoittoa seniori-ikäisenä?

Varttuneen aikuisen pianonsoiton opetteluun pätevät monet samat säännöt kuin lapsillekin. Esimerkiksi harjoittelun on oltava säännöllistä, jotta tuloksia alkaisi tulla. On parempi harjoitella vaikkapa 15 minuuttia päivittäin, kuin että kerran viikossa panostaisi yli tunnin mittaiseen sessioon. On myös hyvä tietää, että soittoharrastuksessa hienot tulokset alkavat kuulua vasta yli vuoden tai parin soittoharrastuksen jälkeen. Kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä siis tarvitaan! On kuitenkin todella palkitsevaa, kun pitkään harjoiteltu toivekappale lopulta sujuu suvereenisti.

Tärkeää on myös asettaa tavoite, ja keskustella mahdollisesti opettajan kanssa tavoitteen saavuttamisesta. Ei yleensä ole kovin järkevää hypätä suoraan tavoitekappaleeseen, vaan matkalla sen oppimiseksi on hyvä opetella ensin muutama alkeistason kappale. Liian haastavan kappaleen valinta luo sellaisen mielikuvan, että pianonsoiton harjoittelu on kohtuuttoman vaikeaa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla: taitotasollesi sopivat kappaleet pystyt hyvinkin soittamaan sujuvasti, ja sitten siirrytään taas tasoa ylemmäs.

Pianonsoittoa voi opiskella itsenäisesti, mutta opettajan avulla löytyy nopeita oikoreittejä uusien asioiden oppimiseen. On ikävää, mikäli yksin opetellessa oppii jonkun asian väärin, kun taas opettaja olisi neuvonut saman asian jo ensimmäisellä pianotunnilla, ja olisitte päässeet etenemään nopeammin. Pianonsoitto on kautta aikojen ollut mestari-kisälli -tyyppistä oppimista, ja siihen on hyvät syynsä.

Miten pääsen pianotunneille?

No, ensiksi mainitsen tietysti omat pianotuntini etänä tai Helsingissä! Olen opettanut aikuisia jo useiden vuosien ajan, ja uskon, että löytäisimme juuri sinulle sopivaa ohjelmistoa ja hyvän harjoittelutahdin. Minulta voi kysellä pianotunneista yhteydenottolomakkeen kautta. Toki alkuun pääset katsomalla vaikkapa jonkun ilmaisista soittovideoistani!

Pianonsoittoa voi harrastaa todennäköisesti myös oman paikkakuntasi työväen- tai kansalaisopistossa. Hinnat näissä opistoissa ovat varsin edulliset.

Joka tapauksessa haluan innostaa juuri sinua aloittamaan pianoharrastuksen, olit sitten minkä ikäinen tahansa!

Aikuisoppilaideni kommentteja vuosien varrelta

”Olen aina halunnut soitella huvikseen, omaksi iloksi. Nyt soitto kuulostaa jo sen verran hyvältä, että vaimokin kuuntelee mielellään” -Jukka

”Soittaisin ehkä jonkin verran yksinänikin, mutta soittotunnit pitävät harjoitteluvireen yllä. Olen saanut uutta innostusta pianonsoittoon!” -Hanna

”Tämä on kyllä aivojumppaa. Mutta mukavaa!” -Lea

”Hilkalta eivät konstit loput” –Reijo

Lähteet:

^{1 Li, W. & Yoong, C. Y. 2022. Significance of Piano Education for the Elderly in China. Environment-Behaviour Proceedings Journal, 7(SI9), 375-378. https://doi.org/10.21834/ebpj.v7iSI9.3942}

^{2 Lehmberg, Lisa J., and C. Victor Fung. 2010. Benefits of music participation for senior citizens: A review of the literature. Music Education Research International 4.1: 19-30.}

^{3 Koga, M. 2001. The music making and wellness project. The American Music Teacher, 51(2), 18.}

^{4 Merzenich MM, Van Vleet TM and Nahum M. 2014. Brain plasticity-based therapeutics. Front. Hum. Neurosci. 8:385. doi: 10.3389/fnhum.2014.00385}

^{5 Seidler, R. D. 2007. Older adults can learn to learn new motor skills. Behavioural brain research, 183(1), 118-122.}

^{6 Voelcker-Rehage, C. 2008. Motor-skill learning in older adults—a review of studies on age-related differences. European Review of Aging and Physical Activity, 5, 5-16.}

^{Kuvat: Shutterstock}