Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!

Yksi yleisimmistä kysymyksistä, jonka kuulen pianonsoiton opettajana, liittyy soittoharrastuksen aloitusikään. Tässä tekstissä pureudun aiheeseen tarkemmin.

Pianonsoitto lapselle – kuinka aikaisin voi aloittaa?

Monet vanhemmat pohtivat, milloin lapsi on tarpeeksi vanha pianotunneille. Yleinen nyrkkisääntö on, että:

• 3–6-vuotiaana voidaan aloittaa musiikkileikkikoulu eli muskari, jossa tutustutaan soittamiseen leikin kautta. Tämä edistää huomattavasti lapsen valmiuksia osallistua myöhemmin varsinaisille instrumenttitunneille. Toki vieläkin aiemmin voi osallistua vauvamuskariin!
• 5–7-vuotiaana voi aloittaa esimerkiksi kuoron. Kuoro kehittää useita musiikillisia valmiuksia, kuten korvakuuloa ja rytmien ymmärrystä. Ryhmässä musisoiminen myös parantaa motivaatiota, aivan kuten muskarissakin. Tässä iässä voi toki myös aloittaa pianotunnit, mutta on hyvä ottaa huomioon, että ne sisältävät kuitenkin vielä paljon leikkimistä, eikä soittotekninen edistyminen ole välttämättä kovin nopeaa.
• 7-vuotiaana on sitten aika aloittaa pianotunnit. Miksi ei aiemmin? No siksi, ettei tätä nuoremman lapsen hienomotoriikka ole tavallisesti vielä kehittynyt tarvittavalle tasolle. 5-vuotias saattaa rämpiä puoli vuotta (motivaationsa kadottaen) sellaisen kappaleen parissa, jonka 7-vuotias oppii viikossa.
• Tiesitkö? Lapsesi voi aloittaa myös pianonsoiton paritunnit yhdessä sisaruksen tai vaikkapa parhaan kaverin kanssa. Olen opettanut myös kolmen pikkupianistin ryhmiä. Näin hauska yhteissoitto säilyy menossa mukana, ja motivaatio pysyy korkealla.

Ikä on vain numero: valmius aloittaa pianotunnit

Ikä ei kuitenkaan kerro aivan koko totuutta. Vähintään yhtä tärkeää on arvioida soittajan – oli hän sitten lapsi tai aikuinen – valmiutta ja kypsyyttä harrastuksen aloittamiseen.

Lapsen valmiuden merkit

Ennen pianotuntien aloittamista lapsella olisi hyvä olla havaittavissa ainakin joitakin seuraavista valmiuksista:

• Keskittymiskyky: Pystyykö lapsi keskittymään ohjattuun toimintaan edes lyhyeksi aikaa (esim. 10-15 minuuttia)?
• Kiinnostus musiikkiin: Onko lapsi utelias ääniä ja musiikkia kohtaan? Laulaako, tanssiiko tai kuunteleeko hän mielellään musiikkia?
• Hienomotoriikka: Ovatko sorminäppäryys ja käsien koordinaatio kehittymässä? Esimerkiksi piirtäminen, askartelu ja palikoiden käsittely kertovat tästä.
• Ohjeiden seuraaminen: Ymmärtääkö ja noudattaako lapsi yksinkertaisia ohjeita?
• Numeroiden ja kirjainten tunnistus (ei välttämätön, mutta auttaa): Perustuntemus numeroista (1-5) ja kirjaimista (A-G) voi nopeuttaa alkuvaiheen oppimista, mutta ei ole ehdoton edellytys. Minulla on ollut myös oppilaita, jotka ovat oppineet numerot pianotunneilla!

Pianotunnit voi aloittaa monenlaisista lähtökohdista käsin. Kuulin joskus tutkimuksesta, jossa oli verrattu ”huippulahjakkaita” pianistilapsia niihin, jotka aloittivat soittotunnit joko hiukan myöhemmin, eli esimerkiksi 10-vuotiaina, tai he eivät osoittaneet opintojensa alkuvaiheessa mitään kummempia erityistaitoja pianonsoiton oppimisen kannalta. Kuitenkin näitä kaikkia pianisteja, jotka harrastivat säännöllisesti ja tavoitteellisesti, verrattiin toisiinsa myös 18-vuotiaina, ja kävi ilmi, että kaikkien taso oli siinä vaiheessa suunnilleen sama.

Voiko pianonsoiton aloittaa aikuisena?

Ehdottomasti voi! Itse asiassa yhä useampi aloittaa pianonsoiton vasta aikuisena – ja se on upeaa. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin blogitekstinkin. Minulta löytyy niin ikään kirjoitus senioripianistin haasteista ja mahdollisuuksista!

Muita tekijöitä?

Aiempien kriteerien lisäksi voisin myös lisätä, että paras ikä aloittaa pianonsoitto on silloin, kun:

• Motivaatio tulee sisältäpäin
• Arkeen löytyy tilaa säännölliselle harjoittelulle
• Soittaminen tuo iloa eikä painetta

Lapsen kohdalla tämä vaatii usein aikuisen tukea, mutta tärkeintä on säilyttää oppimisen ilo. Hyvä opettaja on tässä avainasemassa: opettaja voi joko innostaa tai latistaa lapsen soittokiinnostuksen. Onneksi pianopedagogiikka on Suomessa nykyään hyvin oppilaslähtöistä ja järkevää!

Yhteenveto: Milloin pianonsoiton aloittaminen kannattaa?

Haluatko aloittaa pianonsoiton?

Tarjoan yksilöllistä pianonsoiton opetusta kaikenikäisille – lempeästi, kannustavasti ja omaa tahtiasi kuunnellen. Toki myös hurja etenemisvauhti klassisen musiikin saralla onnistuu 😀

Opetan sekä etänä että Espoossa (https://pianobox.fi/aamupaiva/). Ota yhteyttä ja kysy lisää: hilkka@hilkkapiipponen.com

Usein kysyttyä

Voiko 3-vuotias aloittaa pianonsoiton?
En suosittele. Varsinainen soittotekniikan kehittyminen on harvinaista, ellei mahdotonta, näin pienenä, mutta musiikkileikkikoulu on erinomainen alku musiikkiharrastukselle.

Onko 10-vuotias liian vanha aloittamaan pianon?
Ei suinkaan! 10-vuotias voi edetä nopeasti ja motivoituneesti.

Minkä ikäinen on nuorin oppilas, joka sinulla on ollut?
Olen opettanut jopa nelivuotiaita. Leikimme, taputimme ja lauloimme tunneilla varsin paljon, mutta kyllä oppilas oppi pieniä pianokappaleitakin.

Entä vanhin?
Vanhin taisi olla 81-vuotias. Eräs oma pianonsoitonopettajani puolestaan opetti minua 85-vuotiaana, ja soitteli konserteissa vaativia Beethovenin sonaatteja ja muuta virtuoottista.

Täytyykö ammattilaiseksi haaveilevan aloittaa pianotunnit lapsena?
Kyllä. Aikuisiällä aloittaneetkin voivat silti edetä soittamaan myös hyvin vaativia pianoteoksia.

Pitääkö osata lukea nuotteja ennen kuin voi aloittaa pianonsoiton?
Ei tarvitse. Nuotinluku opetellaan vähitellen soiton ohessa. Pianotunneilla tehdään kuitenkin paljon muutakin, eli tunnit eivät ole pelkkää nuottien pänttäämistä!

Tarvitseeko kotona olla piano tai koskettimet, jos haluaa aloittaa tunnit?
Kyllä. Pianonsoittoa oppii toistojen myötä, joten eteneminen on mahdotonta ilman omaa pianoa. Toisaalta usein kirjastoissa on pianonsoiton harjoitteluhuone.

Kumpi on parempi aloittelijalle: akustinen piano vai digitaalipiano?
Suosittelen aina akustista pianoa, koska sen väreilevä sointi lisää soittajan motivaatiota usein tämän tiedostamattakin. On hieman ongelmallista, että moni ostaa halvan muovisoittimen alkuvaiheessa nähdäkseen, miten pianonsoitto rupeaa kiinnostamaan. Muovisella soittimella soittaminen kuitenkin syö sitä motivaatiota, joka olisi kenties syntynyt akustisella pianolla harjoittelun myötä.

Kuinka usein pianotunneilla kannattaa käydä?
Yleisin tahti lapsilla on kerran viikossa. Se pitää asiat muistissa, ja antaa sopivasti aikaa harjoitella kotona. Aikuiset puolestaan osaavat itsekin pitää yllä hyvää harjoittelurutiinia, ja he voivat käydä tunneilla harvemmin, oman tarpeensa mukaan. Minulla on esimerkiksi aikuisoppilaita, jotka käyvät pianotunnilla kerran kuukaudessa.

Voiko pianonsoiton oppia täysin itsenäisesti netistä?
Tietyssä määrin kyllä, mutta opettajan tuki nopeuttaa oppimista ja auttaa välttämään virheitä. On ikävää, jos opettelet jonkin asian itseksesi aivan väärin, ja soitosta tulee sitten tarpeettoman hankalaa!

Kuinka nopeasti pianonsoitossa kehittyy?
Eteneminen riippuu täysin harjoittelun säännöllisyydestä. Parasta olisi, jos pystyt harjoittelemaan joka päivä. Jo muutamassa kuukaudessa voit oppia soittamaan mukavia, tuttuja kappaleita!

Miten motivoida lasta harjoittelemaan pianoa?
Tärkeintä on rutiini ja pienet tavoitteet, jotka pitävät motivaatiota yllä.

Voiko erityislapsi tai neurokirjon lapsi harrastaa pianonsoittoa?
Kyllä voi. Soitonopetusta voidaan räätälöidä yksilöllisesti jokaisen tarpeisiin.

_{Kuvat: Shutterstock}