Hilkka Piipponen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja pianopedagogi. Hilkka on opiskellut pianonsoittoa myös Pietarin Rimsky-Korsakovin konservatoriossa ja Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Pianoblogissa käydään läpi pianonsoiton alkeita, musiikin teoriaa sekä klassista musiikkia yleisesti. Edistyneemmille pianisteille pianoblogi tarjoaa tekniikka- ja harjoitteluvinkkejä. Kysy myös etäpianotunneista!
Pianon soinnut, nyt opit ne helposti tämän artikkelin avulla! Tältä sivulta löytyy pianistin sointutaulukko tärkeimmistä kolmi- ja nelisoinnuista sekä niiden merkintätavoista.
Sointumerkit
Sointumerkintöjä (tarkalta nimeltään reaalisointumerkintöjä) käytetään vapaan säestyksen yhteydessä, mm. laulukirjoissa. Klassisen musiikin nuottitekstuurissa niitä ei koskaan ole. Esimerkki nuotista, jossa säestys on merkitty reaalisointumerkinnöin, löytyy täältä.
Kolmisoinnuissa on nimensä mukaisesti kolme säveltä ja nelisoinnuissa neljä. Duuri- ja mollikolmisointujen rakennetta ja eroa olen selittänyt yksityiskohtaisesti tällä YouTube-videollani.
Soinnut voivat rakentua valkoiselle tai mustalle koskettimelle. Tämä tarkoittaa sitä, että alimpana (vasemmassa laidassa koskettimistoa) on joko valkoinen tai musta kosketin. C-duurisoinnussa alin sävel on valkoinen kosketin, c. C#-duurisoinnussa soinnun alin sävel on musta kosketin eli ylennetty c (löytyy c:n vierestä oikealta puolelta, selitetty tarkemmin täällä).
Opit helposti pianon soinnut sointutaulukon avulla!
Sointutaulukko esittelee jokaista pohjasäveltä kohden seitsemän erilaista sointua: duurikolmisointu (esim. C), mollikolmisointu (esim. Cm), vähennetty kolmisointu (esim. C°), ylinouseva kolmisointu (esim. C+), duuripienseptimisointu, kansankielellä seiskasointu (esim. C7), duurisuurseptimisointu eli ”maiseiska” (esim. Cmaj7) ja mollipienseptimisointu, molliseiska (esim. Cm7). Näistä yleisimmin käytetyt soinnut ovat duuri-, molli- ja seiskasointu, mutta halusin taulukostani monipuolisemman, jotta se tekisi vaikutuksen, ja niinpä lisäsin plus-sointuja ynnä muita hienouksia. Niihinkin kyllä törmää silloin tällöin.
Sointutaulukossa on nuottien lisäksi myös kuvia, jotka havainnollistavat nuotinlukutaidottomallekin, mitä pianon koskettimia kuhunkin sointuun kuuluu. Valkoisten ja mustien koskettimien nimet sekä muu nuottien lukemiseen liittyvä tieto löytyy kuitenkin tarvittaessa nuottienlukutekstistäni.
Tilaa sointutaulukko (päivitys v. 2021)
Korkealaatuisen, tulostettavan PDF:n sointutaulukosta voit tilata hintaan 3,99 euroa. Tilauksen voit tehdä kätevästi Hilkan Pianokaupassa.
Täsmennyksiä
Pari huomionarvoista seikkaa sointutaulukkoon liittyen: ensinnäkin, sieltä puuttuu joitakin sointuja, jotka ovat enharmonisesti samoja kuin taulukossa jo esiintyvät soinnut. Esim. es-pohjasävelelle rakentuvat soinnut on lisätty sointutaulukkoon, mutta dis-pohjasävelen sointuja ei. Es on kuitenkin enharmonisesti sama sävel kuin dis, joten D♯-soinnuissa tarvittavat koskettimet ovat aivan samat kuin E♭ -soinnuissa. Vastaavasti Ges-sointuihin tarvittavat koskettimet löytyvät Fis-soinnun kuvasta, A♯ = B♭, C♭ = H jne. Enharmoniaa on ruodittu tarkemmin täällä.
E♭ on pianolla sama asia kuin D♯!
Toiseksi, joku saattaa ihmetellä sitä, etten ole sisällyttänyt kuviin kokonaista pianon koskettimistoa. Täyden koskettimiston perusteella soittaja voisi tietää tarkalleen, mistä pianon rekisteristä (=miltä korkeudelta) sointu on soitettava. Reaalisointumerkintöjen tarkoitus ei kuitenkaan ole kertoa, miltä korkeudelta sointu soitetaan, joskin sävelten on tietenkin oltava sointumerkinnän mukaiset. Yksi vapaasäestystä soittavan vapauksista on nimittäin juuri siinä, että rekisterin sekä säestystyylin saa soinnun perusteella valita itse. Vapaan säestyksen kompeista ja mahdollisuuksista kirjoitan muun muassa täällä ja täällä.
Tarkimmat saattavat lisäksi huomata, että sointutaulukon viimeisellä rivillä käytetään reaalisointumerkintää ”B♭”, vaikka soinnun alin sävel on koskettimistokuvan mukaan selkeästi pelkkä b, eikä bb eli alennettu b. Suomen sointumerkintäkäytäntöön on kuitenkin vakiintunut tapa, jonka mukaan soinnut, joiden pohjasävel on b, merkitään reaalisointumerkinnällä B♭. Syyt siihen juontuvat jo keskiajalta, mutta en yleensä tapaa ihmisiä, joita yksityiskohtainen selostus sävelnimien vivahde-eroista ja muutoksista historian saatossa kiinnostaisi, joten en lisää tarinaa tähän.
Kauttaviivat: C/E
Joskus tulee vastaan kauttaviivallisia sointumerkintöjä. Niillä merkitään sointujen käännöksiä, jotka kertovat, mikä soinnun sävelistä jää alimmaiseksi. Kauttaviivan vasemmanpuoleisella kirjaimella viitataan sointuun, jonka sävelten piirissä pianistin tulee pysyä: esimerkiksi soinnun C/E pääasiallinen sointu on C-duurisointu. Oikeanpuoleinen kirjain viittaa sointukäännökseen eli siihen, mikä soinnun sävelistä tulee soittaa bassossa. Niinpä C/E on sointu, jossa sävelet ovat alhaalta ylöspäin seuraavassa järjestyksessä: e, g, c.
Kauttaviivoilla merkitään sointujen käännöksiä.
Vaikka sointukäännöksissä käytetään tismalleen samoja säveliä kuin pohjamuotoisissa soinnuissakin, vaikuttaa bassosävel yleissointiin kuitenkin yllättävän paljon. Niinpä onkin oltava tarkkana käännösten kanssa: mikäli nuotissa pyydetään pohjamuotoista sointua C, on alimman sävelen oltava c, vaikka muut soinnun sävelet olisivat missä järjestyksessä tahansa.
Edit. v. 2024: Kokonaan uusi teksti kauttasoinnuista löytyy täältä!
Muistisääntöjä kolmisointujen muodostamiseen
Soinnut rakentuvat varsin loogisesti, ja seuraavaksi kerron vinkin, jonka avulla erilaiset kolmisoinnut löytyvät pianon koskettimistolta ilman nuottien apua. Näiden ohjeiden avulla löydät pianolta kaikkien kolmisointujen molli-, vähennetyt ja ylinousevat versiot, kunhan vain duurisointu on ensiksi tiedossa. Niinpä kaikkia sointuja ei tarvitse opetella ulkoa, vaan riittää, että painaa mieleensä kunkin soinnun duurimuodon.
1: duurista molliksi
Duurikolmisoinnut muutetaan helposti mollikolmisoinnuiksi siten, että keskimmäistä säveltä siirretään puolisävelaskelen verran vasemmalle. Olen huomannut, että duurista molliksi -muutos jää oppilaideni mieleen parhaiten, kun vertaan näitä kahta sointua iloiseen ja surulliseen hymiöön. Duuri on iloiselta kuulostava sointu, molli puolestaan surullinen. Duurin vaihtuessa molliksi soinnun keskimmäinen sävel laskee alaspäin (pianon ”alaspäin” on siis vasemmalle), aivan kuten hymiön suupieletkin ilon vaihtuessa suruun: 🙂 → 🙁
G-duurisoinnusta tehdään siis G-mollisointu seuraavaan tapaan:
↓
Kokeile samaa millä tahansa duurikolmisoinnulla, ja huomaat, että tuloksena on mollikolmisointu!
2: mollista vähennetyksi
Vähennetty kolmisointu voidaan ajatella mollikolmisointuna, jonka ylintä säveltä on siirretty puoliaskelen verran vasemmalle:
3: duurista ylinousevaksi
Ylinouseva sointu löytyy siten, että duurikolmisoinnun ylintä säveltä siirretään puolisävelaskelen verran oikealle eli ylöspäin:
Näin siis pianon soinnut tiivistettynä! Jäikö kysymyksiä? Kysy uudella kysymyspalstallani!
Kuvat: Shutterstock/Unsplash/Pixabay
Terve, Tapailen pianolla biisiä ”On The Street Where You Live”. Siinä on soitukulkuja esim. seuraavasti, Eb0, D9, G13, Dm7, G, Dm, E0, Dm9. Kysymys , Miten lasketaan esim. 0, 9 ja 13.
Hei, veisitkö kysymyksesi tänne uudelle kysymyspalstalleni: https://hilkkapiipponen.com/forum/
Hei! Hieno blogi ja loistava pedagoginen lähestyminen aiheeseen. Tuli yksi asia mieleen kauttasointujen lukemisen liittyen.
Kirjoitit näin blogissa:
”Oikeanpuoleinen kirjain viittaa sointukäännökseen eli siihen, mikä soinnun sävelistä tulee soittaa bassossa. Niinpä C/E on sointu, jossa sävelet ovat alhaalta ylöspäin seuraavassa järjestyksessä: e, g, c.”
Vaikka C/E ja C/G voivat viitata varsinaisiin sointujen käännöksiin (E, G, C ja G, C, E), niin yleensä säestäessä kauttasointua tulkitaan pikemminkin niin että alin bassoääni on kauttaviivian oikealla puoleella oleva ääni riipumatta siitä mitä käännöstä tai hajoitusta ottaa oikealla kädellä. Näin olleen ”kokenut” säestäjä soittaisi C/E soinnun siten, että E on bassossa esimerkiksi vasemmassa kädessä ja oikealla kädellä hänellä on vapaus ottaa mitä tahansa C-duurisoinnun käännöstä tai hajoitusta.
Tietysti jos säestää itsensä yksinkertaisesti siten, että vasen käsi soittaa pelkkää sointua niin silloin C/E viittaa automaattisesti käännökseen, kun muuta vaihoehtoa ei ole. Jos taas soittaa kaksikätisesti siten, että vasen käsi hoitaa bassolinjan ja oikeassa soitetaan sointurunko+melodiaääni niin silloin se viittaa vaihtosointuun pikemminkin kuin käännökseen.
Eli kauttaviivalla on kahdenkertainen merkitys. Se voi merkata joko tarkkaa yksittäistä käännöstä tai koko sointuharmoniaan perustuva vaihtobassoa.
Mietin vaan, että jos oppilaat esimerkiksi katsovat YouTube:sta videoita missä on vaihtobassoa ja soittaja ei soita käännöstä aina niin se saattaa hämmentää katsojaa hieman.
Mutta kuten sanoin, loistava blogi ja loistavat sivut sulla!
Hei, kyllä, hyvin tiivistetty! Tässä tekstissä kauttaviivasoinnut on tosiaan käyty läpi hyvin suppeasti. Niistä on parempi selitys (juurikin sellainen, joka käsittelee myös sointujen soittamista molemmilla käsillä) tulossa juuri painoon menevässä Pianon soinnut -kirjassani. Ehkä voisin kuitenkin päivittää blogianikin vielä 🤔 Kenties kauttaviivasoinnut tarvitsisivat ihan oman artikkelinsakin… Kiitos hyvästä vinkistä!
Kiitos näistä. Mitenkä toimitaan soinnun Am/G tai Am/F#. Soitetaanko vain Am normaalisti ja otetaan se g tai f# mukaan alimmaiseksi? Kysyy aloitteleva pianisti 64v
Hei, aivan oikein! Esimerkiksi Am-sointu oikealla kädellä, ja vasemmalla pohjaksi g tai fis.
Vielä sointu, melodiaa soitettaessa, H7-9?
Hei! Siinä soinnussa on sävelet h, dis, fis, a ja c.
Hmmm, eikös se sitten ole H9? Kun kysyin kanttorilta miten soitetaan sointu D-5, hän kertoi, että 5. jää pois. Sillä logiikalla H7-9 ysi jäisi pois, mutta sitä ei H7:ssa ole, joten saatat olla oikeassa. Mutta merkinnän logiikka ihmetyttää vielä.
Hei! Näissä on eri merkintätapoja, ja ne ovat minustakin joskus sekavia. Työstän sitä toista sointutaulukkoa, jossa käyn nämä läpi, eli kannattaa pysyä kuulolla!
Kiitos! Ollaan kuulolla.
Kiitokset havainnollisesta esityksestä. Näin välillä pari vuosikymmentäkin täydellistä taukoa pitäneelle eläkevaarille tämä on hyvä paketti kerrata, oppia uutta ja palata uudelleen kun on jotain vanhaan päähän saanut ja vielä sormiinkin joten kuten siirrettyä . Varsinkin säestyksestä, jota en ole nuorempana oikeastaan edes osannut, tämä on hyvä setti.
Pari kysymystä:
1) ns. kuutossoinnut tästä esityksestä ymmärtääkseni puuttuvat. Samaten tällaiset soinnut: E7-5. Löytyvät kyllä toisaalta netistä mutta voisivat ehkä löytyä täältäkin?
2) Kerrot että kauttaviivamerkintä C/E kertoo mikä sointu jää alimmaiseksi. Mutta kun törmään toivelaulukirjan nuoteissa usein merkintään vaikkapa D7/G? Tarkoittaako tämä sitä, että soitan tuon soinnun ja lisäksi alimpana sointuna G:n?
Hei! Vastauksena kysymyksiisi: 1) täytyypä harkita asiaa, ehkä ne täältäkin pian löytyvät 🙂 ja 2) tuo D7/G tarkoittaa tosiaan sitä, että soitat esimerkiksi oikealla kädellä D7-soinnun, mutta vasen käsi soittaa bassona g-sävelen (ei sointua; sointu tarkoittaa useampaa kosketinta yhtä aikaa). Eli kauttaviivan oikealla puolella on aina basson sävel. Sävel g ei suinkaan kuulu D7-sointuun, mutta joskus säveltäjä tai sovittaja haluaa bassoon tällaisen harvinaisemman sävelen väriä antamaan.
Kiitos, käytän sivustoasi apuna itsenäisessä musisoinnissa 👍
Kiva kuulla!
Hei,
Miten soitetaan sointumerkintä Em/D?
Hei, kauttaviivan takana on aina basso. Eli tämän voit soittaa niin että oikeassa kädessä on e-mollisointu esimerkiksi pohjamuodossa. Ota sitten vasemmalla kädellä pelkkä d. Mikäli haluat soittaa koko soinnun yhdellä kädellä, ovat sävelet järjestyksessä alhaalta ylöspäin: d, e, g ja h.
Hei. Olen itsekseni opetellut soittamaan helppoja melodioita oikealla kädellä. Haluaisin ottaa mukaan myös vasemman käden. Kolmi- tai nelisoinnut ovat kuitenkin minulle liian vaikeat. Sormet eivät yksinkertaisesti taivu 🙁 Voiko niistä ottaa mukaan vain yhden tai kaksi nuottia ?
Hei! Mikäli jonkun sävelen voi jättää soinnusta pois, niin se on kvintti eli viides sävel pohjasävelestä lukien. Voit siis jättää C- tai C7-soinnusta pois sävelen g, eikä eroa juurikaan kuule.
Miten se merkitään? Edessäni on kappale, jossa sointumerkki Gm3. Mitä kolmoselle tehdään?
Hei, sellaista en olekaan ennen nähnyt. Laittaisitko kuvan nuotista vaikkapa sähköpostilla, niin selvitellään 🙂
Haluisin ne niinku vielä sillei et ne on riveissä ja molempina, kirjaimina ja nuotteina. Niinkun siinä ylhäällä lukis mitä nuotteja ne on. Ois kiva☺️
Hei, kiitos selkeästä opastuksesta sointujenmuodostuksessa. Otatko jossain vaiheessa käsiteltäväksi, popmusiikin/vapaalla säestyksellä. Terve.Osmo
Hei! Tässä linkki tekstiini vapaasta säestyksestä: https://hilkkapiipponen.com/vapaa-saestys/
Millainen sointu on D¡ (huutomerkki väärinpäin)
Ei ole koskaan tullut vastaan moista. Mielelläni kuulisin mitä se tarkoittaa, jos löydät jostain vastauksen.
Hei. Pitkä vuodatus vanhaan vastaukseeesi.
Vanhoissa Suurissa toivelaulukirjoissa tuota merkintää on ainakin käytetty, mm. Rydmanin Niin kaunis on maassa. Siinä on soiva sävellaji Dm, ja tuohon kyseiseen sointuun tullaan Dm-soinnusta (jos se nyt sitten mitään vaikuttaa). D! (paitsi että huutomerkki on ylösalaisin) vasemmassa kädessä on sävelet D ja G#, oikealla H (palautettu Bb), D ja G. Liekö tuo sointu sitten vaikkapa Gadd-9/D tai kaukaa haettuna D6-5omit3 (tai Ddim omit3). Saattaa olla, että kirjan alkuteksteissä tuosta merkinnästä on jotain sanottukin, mutta en nyt pääse käsiksi siihen kirjaan.
Samoin muuten juuri noissa vanhoissa Toivelaulukirjoissa sointukäännökset on merkitty niin, että sointumerkinnän alla on esim. 3 tai 5, ei siis kauttamerkintää kuten nykyään. Eli vaikka Dm, jonka alla 3 tarkoittaa sitä, että soinnusa on terssi pohjasävelenä, nykyäänhän se on merkitty niissäkin kirjoissa jo Dm/F.
Hei, mielenkiintoista! Aikojen saatossa merkintätapoja on näköjään ollut erilaisia.
Hei!
Voitko avata kauttaviivalla merkittyä sointua tarkemmin, kuinka muodostetaan esimerkin kautta.
Kiitos
Innokas oppimaan uutta
F/A: koskettimet vasemmalta oikealle järjestyksessä a, c ja f.
hei voiko sinulta tilata kopion näistä sointu merkeistä olen aloittelia haluaisin nämä nämä ovat tosi selvät tietenkin maksaisin korvauksen .
Hei, onnistuu toki. Ottaisitko yhteyttä kontaktisivun kautta.
Hei Hilkka, tosi selkeä ja opettavainen juttu, kiitos! Kaksi viikkoa sitten ostin pianon ja tänään rupesin opettelemaan kolmatta kappaletta. Edelweiss. Oikea käsi meni joten kuten mutta reaalisointumerkinnöistä en tajunnut mitään. Nyt tajuan ja huomenna kokeilen jos sais edes yhden suht oikeaan kohtaan soitettua.
Hienoa, että blogistani on ollut apua! Onnea pianoharrastukseen 🙂
H:sta ja sen johdoksista:
Minä kirjoitan teoriatunneilla H, alennetusta B ja kaksoisalennetusta Bes ja tulen ymmärretyksi. Onko kuitenkin virhe käyttää kaksoisalennetusta H:sta nimeä Bes? Koska käytännössähän kaksoisalennettu H on alennettu B, eli:
B + -es = Bes.
Hesesiäkin joskus saatan käyttää, koska se on se alkuperäinen saksankielinen nimi, mutta en koskaan Bb:tä, koska oikeastaan missään muualla kuin Suomessa ei sitä käytetä kaksoisalennetusta H:sta.
Hei! Kiitos viestistä! Tästä aiheesta on pari eri mielipidettä, ja yleisimmin käytettyjä nimikkeitä kaksoisalennetulle h:lle ovat tosiaankin bes ja heses. On varmaan parempi, että vaihdan itsekin tekstiin toisen niistä, joskin bb-merkintään olen törmännyt myös.
Edit: useista lähteistä on varmistunut, että Suomessa vakiintunut nimike on tosiaan bb.
Eiköhän Suomessakin olisi hyvä jo luopua tuosta h:sta. Paljon loogisempi on muualla maailmassa käytetty b ja se alennettuna bb.
Tätä ainakin kevyen musiikin bändeissä valtaosin käytetään.
Muuan englantilainen kitaristi kertoi kysyneenäs Suomessa monelta ihmiseltä, että mitä hyötyä on h:n käytöstä. Kuulemma kukaan ei osannut vastata.
Toisaalta mm. Saksassakin käytetään kyllä h:ta, ja kyseessä on kuitenkin yksi klassisen musiikin tärkeimmistä synnyinmaista…
Olen itseoppinut soittaja ja ottanut haltuun nimenomaan tämän vapaasäestyksen. Sointujen opettelu itsenäisesti ei ole ollut kovin helppoa, joten tämä postaus oli minulle hyödyllinen. Kiitos!
Odotan innolla lisää aiheesta!
Kiitos palautteesta! Piakkoin tulossa tosiaan tekstiä vapaasta säestyksestä; stay tuned! 🙂
Kiitos mielenkiintoisista sointu merkinnöistä.