Erilaiset asteikot

Oletko joskus halunnut säveltää oman kappaleen? Sävellykset rakentuvat aina jollekin tietylle asteikolle eli säveljoukolle. Tässä artikkelissani käyn läpi yleisimpiä asteikkoja, joita ovat duuri- ja molliasteikot, kokosävelasteikko, pentatoninen asteikko, blues-asteikko sekä kirkkosävellajit eli moodit. Tekstin luettuasi voit kokeilla säveltää pienen kansanlaulun vaikkapa c-duurissa tai vaihtoehtoisesti e-fryygisessä moodissa…

Duuri- ja molliasteikot

Suurin osa klassisesta musiikista, varsinkin ennen 1900-lukua, yleisimmät kansan- ja joululaulut sekä paljon viihdemusiikkia on sävelletty duuri- tai molliasteikkojen sävelillä. Pianosta löytyy 12 duuri- ja 12 molliasteikkoa, sillä lähtösävel voi olla mikä tahansa pianon kahdestatoista koskettimesta. Kaikki duuriasteikot kuulostavat kuitenkin keskenään samanlaisilta, sillä välimatkat sävelten välillä ovat samat – vain korkeus on eri.

Duuri- ja molliasteikot ovat kaikkein yleisimmin käytetyt asteikot.

Duuriasteikossa sävelaskelten järjestys alhaalta ylöspäin on kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel ja puolisävelaskel.

H-duuriasteikko.

Kuuntele duuriasteikko:

Kaikki duuriasteikot kuulostavat keskenään samanlaisilta – vain korkeus on eri.

Myös molliasteikot kuulostavat keskenään samalta, ja molliasteikossa järjestys on kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel, kokosävelaskel, puolisävelaskel, kokosävelaskel ja kokosävelaskel.

H-molliasteikko.

Kuuntele molliasteikko:

Voit kokeilla rakentaa molliasteikon vaikkapa g-sävel lähtösävelenä. Seuraa yllä mainittua sävelaskelten järjestystä, ja löydät g-molliasteikon pianolta helposti.

Tämä Toivo Kärjen tango on mollissa, eli siinä käytetään pääosin molliasteikon säveliä:


Kokosävelasteikko

Kokosävelasteikkoa on käytetty uudemmassa klassisessa musiikissa (1900-luvun. Minun alallani tämä lasketaan uudeksi musiikiksi. Puolustuksena muistettakoon, että suuri osa nykyisin esitettävästä klassisesta musiikista on vieläkin vanhempaa 😅) sekä esimerkiksi jazz-musiikissa. Kokosävelasteikossa vierekkäisten sävelten välinen välimatka on aina yksi kokosävelaskel, joten puolisävelaskeleita ei tässä asteikossa ole. Pianosta löytyy vain kaksi mahdollista kokosävelasteikkoa, mutta ne kuulostavat keskenään aivan samalta korkeuseroa lukuun ottamatta:

C-kokosävelasteikko
H-kokosävelasteikko

Kuuntele kokosävelasteikko:

Esimerkiksi Claude Debussy viihtyi kokosävelasteikon parissa:


Pentatoninen asteikko

Pentatonisessa asteikossa on vain viisi säveltä. Pentatonista asteikkoa esiintyy useiden maiden kansansävelmissä, ja myös 1900-luvun klassiset säveltäjät ottivat pentatonisen asteikon haltuunsa. Pop- ja rock-musiikissa pentatoninen asteikko on laajassa käytössä, ja esimerkiksi sooloja on kätevää soittaa näiltä asteikoilta.

Helpoiten löydät duuripentatonisen asteikon pianolta käyttämällä vain pianon kaikkia mustia koskettimia:

Kuuntele duuripentatoninen asteikko:

Duuripentatoninen asteikko löytyy myös esimerkiksi säveliltä c, d, e, g ja a.

Mollipentatoniseksi asteikoksi sanotaan samaa asteikkoa, jossa vain lähdetään liikkeelle eri sävelestä:

Kuuntele mollipentatoninen asteikko:

Mollipentatoninen asteikko löytyy myös esimerkiksi säveliltä a, c, d, e ja g. Pentatonisen asteikon lähtösävel voi olla myös mikä tahansa muu pianon kosketin, mutta välimatkat kosketinten välillä pysyvät samoina: duuripentatonisessa asteikossa alhaalta lukien suuri sekunti, suuri sekunti, pieni terssi ja suuri sekunti, ja mollipentatonisessa asteikossa pieni terssi, suuri sekunti, suuri sekunti ja pieni terssi.

Mollipentatonista asteikkoa Led Zeppelinin käytössä:


Blues-asteikko

Blues-asteikko on erittäin paljon käytetty asteikko pop-, rock-, jazz- ja blues-musiikissa. Blues-asteikon voi soittaa mistä sävellajista tahansa, ja tässä se on kirjoitettu c:stä lähtevänä:

Kuuntele blues-asteikko:

Myös blues-asteikolla on mukava improvisoida soolo-osuuksia sointusäestyksen päälle. Tässä kuulet vielä blues-asteikkoa käytännössä:


Kirkkosävellajit eli moodit

Klassisen musiikin opinnoissani tulivat tämän tästäkin vastaan kirkkosävellajit eli moodit. Kirkkosävellajeja käytettiin jo keskiajalla, mutta niitä käytetään nykyäänkin klassisen musiikin lisäksi esimerkiksi jazzissa. Näitä sävellajeja on seitsemän, ja ne ovat:

1. Jooninen (käytännössä sama kuin duuriasteikko!)
2. Doorinen
3. Fryyginen
4. Lyydinen
5. Miksolyydinen
6. Aiolinen (käytännössä sama kuin molliasteikko!)
7. Lokrinen

Moodit voivat alkaa mistä tahansa pianon koskettimesta, mutta sävelten välisten välimatkojen on pysyttävinä samoina kuin yllä. Esimerkiksi c-lyydinen asteikko olisi silloin

Lyydistä asteikkoa Chopinin käytössä:


Sävellä pieni kansanlaulu!

Käytä jonkin yllä mainitun asteikon säveliä, ja sävellä lyhyt teos! Voit esimerkiksi käyttää vain ja ainoastaan pianon mustia koskettimia, ja näin käytössäsi on pentatoninen asteikko.

Tässä on minun kokosävelasteikolle rakentuva impressionistinen harjoitelmani kahdelle kädelle:

Kuuntele harjoitelma:


Kuvat: Unsplash/Shutterstock/Pixabay

  • Jaa

Kirjoita kommentti